Nasonex Nenäsumute

Nasonex sisältää mometasonifuroaattia, joka on nenään annosteltava kortikosteroidi. Sitä käytetään allergisen nuhan (sekä kausiluonteisen että ympärivuotisen) ja nenäpolyyppien hoitoon.

Se lievittää tehokkaasti aivastelua, nenän kutinaa, tukkoisuutta ja vuotamista kerran päivässä annosteltuna.

Mometasonifuroaatti on tehokas glukokortikoidi, jolla on voimakas paikallinen anti-inflammatorinen vaikutus ja matala systeeminen hyötyosuus (alle 0,1 % nenään annostelun jälkeen).

Se estää tulehdusvälittäjien, kuten histamiinin, leukotrieenien ja prostaglandiinien, vapautumista nenän limakalvon soluista, vähentäen allergista reaktiota sen lähteellä.

Nenäpolyyppipotilailla Nasonex pienentää polyyppien kokoa, lievittää nenän tukkoisuutta ja palauttaa hajuaistin.

Se voi viivästyttää tai vähentää kirurgisen polyypektomian tarvetta valituilla potilailla.

Nenään annosteltavat kortikosteroidit ovat tehokkaampia kuin suun kautta otettavat antihistamiinit nenän tukkoisuuden hoidossa, joka on potilaiden mielestä usein häiritsevin oire.

Hoitosuositukset suosittelevat niitä ensisijaisena hoitona kohtalaisen tai vaikean allergisen nuhan hoitoon.

Ravista pulloa varovasti ennen jokaista käyttökertaa. Jos käytät sumutetta ensimmäistä kertaa tai jos sitä ei ole käytetty yli 14 päivään, pumppaa sitä 10 kertaa, kunnes hieno sumu ilmestyy.

Puhdista nenäsi varovasti. Kallista päätäsi hieman eteenpäin. Vie suutin toiseen sieraimeen ja suuntaa se poispäin nenän väliseinästä. Paina pumppua samalla kun hengität varovasti sisään.

Toista toiseen sieraimeen. Käytä kerran päivässä, mieluiten samaan aikaan joka päivä.

Kausiluonteisen nuhan hoitoon, aloita käyttö yksi tai kaksi viikkoa ennen odotettua siitepölykautta, jotta oireiden hallinta olisi optimaalista.

Nasonex toimii tehokkaimmin, kun sitä käytetään päivittäin, ei vain oireiden ilmetessä. Älä nuuhki voimakkaasti sumuttamisen jälkeen. Pese kädet käytön jälkeen.

Jokainen Nasonex-suihke sisältää 50 mikrogrammaa mometasonifuroaattia.

Allerginen nuha, aikuiset ja yli 12-vuotiaat nuoret:

Suositusannos on 2 suihketta kumpaankin sieraimeen kerran vuorokaudessa (yhteensä 200 mikrogrammaa).

Kun oireet on saatu hallintaan, annosta voidaan pienentää 1 suihkeeseen kumpaankin sieraimeen kerran vuorokaudessa (yhteensä 100 mikrogrammaa).

Allerginen nuha, lapset (3-11 vuotta):

Suositusannos on 1 suihke kumpaankin sieraimeen kerran vuorokaudessa (yhteensä 100 mikrogrammaa). Alle 3-vuotiaille lapsille käyttöä ei suositella.

Nenäpolyyppi, aikuiset (yli 18 vuotta):

Suositusannos on 2 suihketta kumpaankin sieraimeen kahdesti vuorokaudessa (yhteensä 400 mikrogrammaa).

Kun oireet paranevat, annosta voidaan pienentää 2 suihkeeseen kumpaankin sieraimeen kerran vuorokaudessa (yhteensä 200 mikrogrammaa).

Iäkkäille sekä munuaisten tai maksan vajaatoiminnasta kärsiville potilaille ei tarvita annosmuutoksia.

Täysi terapeuttinen vaikutus saavutetaan yleensä vasta muutaman päivän säännöllisen käytön jälkeen, ja paras vaste 1-2 viikon jatkuvan käytön jälkeen.

Profylaktisesti kausiluonteiseen allergiseen nuhaan Nasonexin käyttö tulisi aloittaa 2-4 viikkoa ennen odotettua siitepölykautta.

Nasonex on yleensä hyvin siedetty.

Yleisimpiä haittavaikutuksia (esiintyy enintään 1 potilaalla kymmenestä) ovat paikalliset oireet, kuten nenäverenvuoto (epistaksis), päänsärky, nielutulehdus (kurkkukipu), nenän polttelu tai ärsytys.

Nenäverenvuoto on yleisin haittavaikutus ja se on yleensä lievää. Oikea suihkutustekniikka, eli suuntaaminen poispäin nenän väliseinästä, vähentää tätä riskiä.

Melko harvinaisia haittavaikutuksia (esiintyy enintään 1 potilaalla sadasta) ovat nenän haavaumat, aivastelu suihkutuksen jälkeen ja epämiellyttävä maku suussa.

Harvinaisia haittavaikutuksia (esiintyy enintään 1 potilaalla tuhannesta) ovat nenän väliseinän perforaatio, yliherkkyysreaktiot (nokkosihottuma, bronkospasmi) ja kohonnut silmänpaine tai glaukooma.

Hyvin harvinaisia haittavaikutuksia (esiintyy harvemmin kuin 1 potilaalla kymmenestätuhannesta) ovat anafylaksia ja lasten kasvun hidastuminen (minimaalinen suositelluilla annoksilla).

Jos nenäverenvuodot ovat toistuvia tai voimakkaita, ota yhteyttä lääkäriin.

Suuntaa suihke aina poispäin nenän väliseinästä minimoidaksesi limakalvovaurion ja vähentääksesi nenäverenvuotojen ja väliseinän perforaation riskiä.

Pitkäaikainen nenään annosteltavien steroidien käyttö voi harvoin aiheuttaa nenän väliseinän perforaation.

Jos sinulle kehittyy jatkuvaa nenän karstaa, viheltävää ääntä tai toispuoleista kipua, hakeudu lääkärin arvioon.

Lasten kasvua tulee seurata pitkäaikaisen nenään annosteltavan steroidihoidon aikana. Suositelluilla annoksilla vaikutus on minimaalinen, mutta yksilöllinen herkkyys vaihtelee.

Potilaiden, jotka eivät ole sairastaneet vesirokkoa tai tuhkarokkoa, tulee välttää läheistä kontaktia tartunnan saaneiden henkilöiden kanssa minkä tahansa kortikosteroidihoidon aikana.

Jos siirryt systeemisten kortikosteroidien käytöstä, saatat kokea lisämunuaiskuoren vajaatoiminnan oireita siirtymävaiheen aikana.

Kerro lääkärille, jos sinulla on aktiivinen nenä- tai sivuontelotulehdus, sillä kortikosteroidit voivat peittää tai pahentaa paikallisia infektioita.

Käytä pienintä tehokasta annosta oireiden hallitsemiseksi.

Älä käytä Nasonexia, jos sinulla on tiedossa yliherkkyys mometasonifuroaatille tai jollekin valmisteen apuaineelle.

Älä käytä Nasonexia, jos sinulla on hoitamaton paikallinen nenätulehdus (mukaan lukien nenäherpes simplex) tai jos sinulla on ollut äskettäin nenäleikkaus tai -vamma (ennen kuin se on parantunut).

Nasonexia ei suositella alle 3-vuotiaille lapsille allergisen nuhan hoitoon tai alle 18-vuotiaille nenäpolyyppien hoitoon. Tuberkuloosi nenässä tai hengitysteissä on ehdoton vasta-aihe.

Pitkäaikaisessa käytössä on tiedostettava mahdollinen systeeminen kortikosteroidialtistus, erityisesti lapsilla kasvun hidastumisen osalta.

Samanaikainen muu systeeminen tai paikallinen kortikosteroidihoito (kuten inhalaatiokortikoidi) lisää systeemistä altistusta, mikä on huomioitava kokonaishoidossa.

Raskauden ja imetyksen aikana paikallista kortikosteroidia voidaan käyttää vain selkeän lääketieteellisen indikaation perusteella, koska systeeminen imeytyminen on hyvin vähäistä.