Allergiset silmäoireet – kohdistettu lääkehoito helpotukseen

Allerginen konjunktiviitti on IgE-välitteinen sidekalvon tulehdusreaktio joka liittyy läheisesti allergiseen nuhaan.

Duodecimin mukaan 40–60 prosenttia allergisen nuhan potilaista kärsii samanaikaisista silmäoireista jotka voivat olla hallitsevin oiremuoto.

Allergisen sidekalvontulehduksen luokittelu:

• Kausittainen allerginen konjunktiviitti (SAC): siitepölyn laukaisema, esiintyy keväällä ja kesällä koivun, heinien ja pujon kukinta-aikoina
• Ympärivuotinen allerginen konjunktiviitti (PAC): pölypunkki-, eläinpöly- tai homeallergia aiheuttaa oireita läpi vuoden
• Vernaalinen keratokonjunktiviitti: harvinaisempi, vaikeampi muoto joka vaatii usein erikoislääkärin hoitoa
• Atooppinen keratokonjunktiviitti: liittyy atooppiseen ekseemaan ja on pitkäkestoinen

Oireet ja niiden vaikutus:

• Silmien kutina on kardinaaloire ja erottaa allergisen sidekalvontulehduksen infektiivisestä
• Vetistys ja kirkas eritys eroavat bakteerisen tulehduksen märkäisestä eritteestä
• Silmien punoitus sidekalvon verisuonten laajenemisesta
• Silmäluomien turvotus erityisesti aamuisin voimakkaana allergiakauden aikana
• Valoherkkyys ja näön sumentuminen vaikeissa tapauksissa
• Piilolinssien käytön vaikeutuminen tai estyminen oirekauden aikana

Patofysiologia silmässä:

• Allergeeni läpäisee kyynelfilmin ja sitoutuu sidekalvon syöttösolujen IgE-molekyyleihin
• Histamiinin vapautuminen aiheuttaa välittömän kutinan, punoituksen ja vetistyksen
• Myöhäisvaiheen eosinofiilinen tulehdus ylläpitää oireita ja voi vahingoittaa sarveiskalvoa pitkittyessään
• Silmien hankaaminen pahentaa tulehdusta ja voi aiheuttaa mekaanista vauriota

Käypä hoito -suositus ja Duodecim korostavat, että silmäoireet ansaitsevat kohdistettua paikallishoitoa eikä pelkkä oraalinen antihistamiini aina riitä niiden hallintaan.

Allergisten silmäoireiden hoito perustuu paikallisiin silmätipoihin joiden vaikutus kohdistuu suoraan oirekohtaan.

Fimean ja Käypä hoito -suosituksen mukaiset hoitovaihtoehdot kattavat eri vaikeusasteet.

Paikalliseen antihistamiinit ja syöttösoluja vakauttavat yhdistelmävalmisteet:

Olopatidiini 1 mg/ml silmätipat ovat tehokkaimpia yhdistelmävalmisteita. Ne yhdistävät nopean antihistamiinivaikutuksen ja pidemmän syöttösoluja vakauttavan vaikutuksen.

Annostelu kahdesti päivässä ja vaikutus alkaa minuuteissa. Hyvin siedetty ja sopii pitkäaikaiseen käyttöön kauden ajan.

Ketootifeeni 0,25 mg/ml silmätipat ovat saatavilla sekä itsehoito- että reseptivalmisteina. Kaksoistoimintamekanismi antihistamiini- ja syöttösoluja vakauttavana aineena.

Annostelu kahdesti päivässä.

Puhtaat syöttösoluja vakauttavat aineet:

Natriumkromoglikaatti 2 prosenttia silmätipat toimivat ennaltaehkäisevästi estämällä histamiinin vapautumista. Annostelu 4 kertaa päivässä ja teho kehittyy 1–2 viikon säännöllisen käytön jälkeen.

Parhaimmillaan profylaktisessa käytössä ennen kauden alkua.

Kortikosteroidisilmätipat:

Fluorometoloni ja loteprednoli ovat lieviä silmäkortikosteroideja joita käytetään vaikeissa allergisissa silmäoireissa kun muut hoidot eivät riitä.

Käyttö rajoitetaan 2–4 viikon kuureihin silmänpaineen nousun ja kataraktiriskin vuoksi. Fimea edellyttää silmänpaineen seurantaa pitkäaikaisessa käytössä.

Hoitostrategia vaikeusasteen mukaan:

• Lievät oireet: keinokyyneleet kosteuttamiseen ja ketootifeeni- tai natriumkromoglikaattisilmätipat
• Kohtalaiset oireet: olopatidiinisilmätipat yhdistettynä oraaliseen antihistamiiniin
• Vaikeat oireet: lyhytaikainen kortikosteroidisilmätippakuuri olopatidiinin rinnalle, arviointi oftalmologilla
• Ympärivuotiset oireet: jatkuva paikallishoito yhdistelmävalmisteella ja allergeenien välttäminen

Keinokyyneleet ilman säilöntäainetta ovat tärkeä täydentävä hoito joka laimentaa allergeeneja silmän pinnalla ja huuhtelee histamiinia pois. Ne voidaan yhdistää kaikkiin muihin hoitoihin.

Allergisen sidekalvontulehduksen oikea tunnistaminen on tärkeää koska useat muut silmäsairaudet voivat aiheuttaa samankaltaisia oireita.

Duodecimin ja Käypä hoito -suosituksen mukaan diagnoosi perustuu pääasiassa kliiniseen kuvaan ja allergia-anamneesiin.

Diagnostiset vihjeet allergisesta sidekalvontulehduksesta:

• Kutina on hallitseva oire – ilman kutinaa allerginen etiologia on epätodennäköinen
• Molempien silmien samanaikainen oireilu on tyypillistä
• Kausittainen tai allergeenialtistukseen liittyvä oirekuva
• Samanaikaiset nenäoireet tukevat allergista diagnoosia
• Aiempi allergiatausta tai atooppinen taipumus

Erotusdiagnostiikka:

• Bakteerinen sidekalvontulehdus: märkäinen eritys, usein toispuolinen alku, ei kutinaa vaan enemmän arkuutta ja roskan tunnetta
• Viruspohjainen sidekalvontulehdus: vetistys ja punoitus mutta vähäinen kutina, usein flunssaoireiden yhteydessä, tarttuva
• Kuivasilmäisyys: polttava tunne ja roskan tunne hallitsevat, kutina vähäisempää, oireet pahenevat ilmastoiduissa tiloissa ja näyttöpäätetyössä
• Piilolinssiongelmiin liittyvä sidekalvontulehdus: Giant papillary conjunctivitis erityisesti pitkäaikaisilla piilolinssien käyttäjillä
• Blefariitin aiheuttama sidekalvon ärsytys: luomien reunojen punoitus ja hilseilyä

Milloin ohjata silmälääkärille:

• Näön heikkeneminen tai voimakas valoherkkyys viittaavat sarveiskalvon osallisuuteen
• Yksipuoliset oireet jotka eivät sovi allergiseen kuvaan
• Hoitoresistentit oireet jotka eivät vastaa standardihoitoon 2–4 viikossa
• Kortikosteroidisilmätippojen tarve yli 2 viikkoa vaatii silmälääkärin seurantaa
• Epäily vernaaalisesta tai atooppisesta keratokonjunktiviitista

Dr. Presc -konsultaatiossa lääkäri arvioi oirekuvauksen perusteella allergisen sidekalvontulehduksen todennäköisyyden ja valitsee soveltuvan paikallishoidon.

Epäselvissä tapauksissa tai vaikeissa oireissa ohjataan silmälääkärin arvioon. Allergiataustaa hyödynnetään hoitosuunnitelman räätälöinnissä.

Allergisten silmäoireiden hallinnassa allergeenialtistuksen vähentäminen ja silmien suojaaminen ovat tärkeitä lääkehoidon rinnalla. Duodecimin ja THL:n ohjeistukset tarjoavat käytännön neuvoja.

Allergeenialtistuksen vähentäminen silmille:

• Siitepölykauden aikana silmälasien tai aurinkolasien käyttö ulkona vähentää suoraa allergeenialtistusta 30–50 prosenttia
• Ikkunoiden sulkeminen huippusiitepölypäivinä erityisesti tuulisella säällä
• Päivittäinen kasvojen ja erityisesti silmänympärysten pesu ulkoa tultaessa poistaa kertyneet allergeenit
• Pyykinpesu sisätiloissa kuivattavaksi siitepölykauden aikana – ulkona kuivatettuihin pyyhkeisiin ja lakanoihin kerääntyy siitepölyä
• HEPA-ilmanpuhdistin makuuhuoneeseen vähentää yöllisiä allergeenipitoisuuksia

Kylmäkompressit ja silmien hoito:

• Kylmä kompressin asettaminen suljetuille silmäluomille 5–10 minuutiksi lievittää kutinaa ja turvotusta lähes välittömästi
• Silmien hankaamisen välttäminen on kriittistä: hankaaminen vapauttaa lisää histamiinia ja pahentaa oireita merkittävästi
• Keinokyyneleet kylmäsäilytyksessä antavat viilentävän vaikutuksen tippojen yhteydessä
• Säilöntäaineettomat keinokyyneleet ovat suositeltavampia erityisesti tiheässä käytössä koska säilöntäaineet voivat ärsyttää

Piilolinssien käyttäjille erityisohjeita:

• Päivittäiset kertakäyttölinssit ovat paras vaihtoehto allergiakauden aikana koska allergeenit eivät kerry linssin pintaan
• Silmätipat ennen linssien asettamista ja linssien poiston jälkeen
• Pahimpina siitepölypäivinä silmälaseihin vaihtaminen voi olla ainoa tapa hallita oireita
• Monet silmätipat vaativat piilolinssien poistamisen annostelun ajaksi – tarkista Fimean valmisteyhteenveto

Profylaktinen hoitostrategia:

• Natriumkromoglikaatti- tai olopatidiinisilmätippojen aloittaminen 1–2 viikkoa ennen odotettua siitepölykautta estää tulehdusreaktion kehittymistä ja parantaa koko kauden oireidenhallintaa merkittävästi
• Norkko-palvelun siitepölytiedotteet auttavat ajoittamaan ennaltaehkäisevän hoidon oikein

Dr.

Presc -konsultaatiossa voidaan suunnitella koko kauden kattava hoitostrategia joka yhdistää ennaltaehkäisevän hoidon, kohdistetun lääkehoidon ja tukitoimenpiteet optimaaliseen silmäoireiden hallintaan.