Unettomuus ja ahdistuneisuus – näyttöön perustuva hoito

Unettomuus ja ahdistuneisuushäiriöt esiintyvät usein yhdessä ja vahvistavat toisiaan noidankehämäisesti.

Käypä hoito -suosituksen mukaan unettomuus on Suomen yleisimpiä terveysvaivoja ja pitkittyneenä se lisää merkittävästi masennuksen, sydänsairauksien ja metabolisten häiriöiden riskiä.

Unettomuuden luokittelu Duodecimin mukaan:

• Tilapäinen unettomuus kestää alle kuukauden ja liittyy usein elämänmuutokseen tai stressiin
• Lyhytkestoinen unettomuus 1–3 kuukautta viittaa jatkuvaan stressitekijään
• Krooninen unettomuus yli 3 kuukautta vähintään kolmena yönä viikossa vaatii järjestelmällistä hoitoa

Unettomuuden yleisimmät syyt ja ylläpitävät tekijät:

• Psykologiset tekijät: ahdistuneisuus, masennus, ruminaatio ja huoli unesta itsestään
• Elämäntapatekijät: epäsäännöllinen unirytmi, liiallinen kofeiini, alkoholin käyttö ja liian vähäinen liikunta
• Somaattiset syyt: kipu, levottomat jalat, uniapnea ja kilpirauhashäiriöt
• Lääkkeet: kortikosteroidit, beetasalpaajat, SSRI-lääkkeet ja stimulantit

Ahdistuneisuushäiriöiden esiintyvyys Suomessa on noin 10 prosenttia ja ne ovat yleisempiä naisilla.

Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, sosiaalisten tilanteiden pelko ja paniikkihäiriö ovat tavallisimmat muodot. THL:n mukaan alle puolet kärsivistä saa asianmukaista hoitoa.

Yhteisvaikutus unettomuuden ja ahdistuneisuuden välillä:

• Ahdistuneisuus ylläpitää ylivirittynyttä tilaa joka estää nukahtamista ja syventää unta
• Univaje heikentää aivojen etuotsalohkon säätelykykyä ja voimistaa amygdalan reaktiivisuutta
• Tästä noidankehästä murtautuminen vaatii usein samanaikaista molempien hoitoa
• Käypä hoito -suositus tunnistaa tämän yhteyden ja suosittelee kokonaisvaltaista lähestymistapaa

Lääkehoidon valinta perustuu oireiden luonteeseen, kestoon ja vaikeusasteeseen. Käypä hoito -suositus korostaa, että lääkehoito on tehokkainta yhdistettynä kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan.

Unettomuuden lääkehoito:

Melatoniini hitaasti vapautuvana 2 mg tabletteina on Fimean hyväksymä ensilinjan lääkevaihtoehto erityisesti yli 55-vuotiaiden primaariusettomuudessa.

Se säätelee vuorokausirytmiä ilman riippuvuusriskiä ja seuraavan päivän tokkuraisuutta. Vaikutus on kohtalainen ja sopii parhaiten viivästyneen vuorokausirytmin korjaamiseen.

Hydroksitsiini 25–50 mg illalla on antihistamiini jolla on anksiolyyttinen ja sedatiivinen vaikutus ilman riippuvuusriskiä. Se sopii lyhytaikaiseen unettomuuteen johon liittyy ahdistuneisuutta.

Haittavaikutuksina ovat väsymys seuraavana aamuna ja suun kuivuminen.

Z-lääkkeet (tsopikloni, tsolpideemi) ovat tehokkaita unilääkkeitä mutta Käypä hoito rajaa käytön 2–4 viikkoon riippuvuuden ja toleranssin kehittymisen vuoksi.

Tsopikloni 7,5 mg on yleisin Suomessa käytetty valmiste.

Ahdistuneisuuden lääkehoito:

SSRI-lääkkeet (essitalopraami, sertraliini) ovat Käypä hoito -suosituksen ensilinjan lääkehoito yleistyneessä ahdistuneisuushäiriössä, paniikkihäiriössä ja sosiaalisten tilanteiden pelossa.

Vaikutus kehittyy asteittain 2–4 viikon kuluessa.

SNRI-lääkkeet (venlafaksiini, duloksetiini) ovat vaihtoehto kun SSRI-lääkkeet eivät tehoa riittävästi. Erityinen hyöty ahdistuneisuudessa johon liittyy kivuliaisuutta.

Pregabaliini on vaihtoehto yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoidossa ja vaikuttaa nopeammin kuin SSRI-lääkkeet. Fimea luokittelee sen PKV-lääkkeeksi väärinkäyttöriskin vuoksi.

Bentsodiatsepiinit kuten diatsepaami ja oksatsepaami varataan vain akuutteihin kriisitilanteisiin ja käyttö rajataan 2–4 viikkoon.

Pitkäaikainen käyttö aiheuttaa toleranssia, riippuvuutta ja kognitiivista heikkenemistä.

Käypä hoito -suosituksen mukaan kognitiivinen käyttäytymisterapia unettomuuteen (KKT-I) on ensisijainen hoitomuoto kroonisessa unettomuudessa ja sen teho on osoitettu olevan vähintään yhtä hyvä kuin unilääkkeiden lyhyellä aikavälillä ja selvästi parempi pitkällä aikavälillä.

KKT-I:n keskeiset elementit:

• Unihygienian läpikäynti ja optimointi
• Ärsykekontrolli: sänky yhdistetään ainoastaan nukkumiseen ja heräämiseen
• Uniajan rajoittaminen: sängyssäoloaikaa lyhennetään vastaamaan todellista uniaikaa ja sitä pidennetään asteittain
• Kognitiivinen uudelleenmuotoilu: uneen liittyvien huoliajatusten tunnistaminen ja muuttaminen
• Rentoutustekniikat: progressiivinen lihasrentoutus ja tietoisuusharjoitukset

Oikean diagnoosin varmistaminen on olennaista ennen hoitoa:

• Uniapnean poissulku erityisesti ylipainoisilla ja kuorsaavilla potilailla
• Levottomien jalkojen oireyhtymän tunnistaminen ja hoito
• Perussairauksien kuten masennuksen, kilpirauhasongelman ja kivun arviointi
• Lääkityksen aiheuttaman unettomuuden tunnistaminen
• Päihteiden käytön arviointi erityisesti alkoholin ja kofeiinin osalta

Ahdistuneisuuden arviointi sisältää strukturoidun haastattelun joka erottelee:

• Yleistyneen ahdistuneisuushäiriön jatkuvasta huolestuneisuudesta ja jännittyneisyydestä
• Paniikkihäiriön toistuvista äkillisistä ahdistuskohtauksista
• Sosiaalisten tilanteiden pelon sosiaalista elämää rajoittavasta jännityksestä
• Pakko-oireisen häiriön toistuvista ajatuksista ja pakonomaisesta käyttäytymisestä

Dr. Presc -konsultaatiossa täytät validoidun oirekyselyn joka kartoittaa unettomuuden ja ahdistuneisuuden laadun ja vaikeusasteen.

Lääkäri arvioi hoitolinja kliinisen kuvan perusteella ja ohjaa tarvittaessa erikoissairaanhoitoon tai psykoterapiaan.

Seurantakonsultaatiot mahdollistavat hoitovasteen arvioinnin ja lääkityksen mukauttamisen.

Ei-lääkkeelliset menetelmät muodostavat unettomuuden ja ahdistuneisuuden hoidon perustan ja niiden teho on Käypä hoito -suosituksen mukaan osoitettu vahvalla näytöllä.

Unihygienian perusperiaatteet:

• Säännöllinen unirytmi: herääminen ja nukkumaanmeno samaan aikaan joka päivä myös viikonloppuisin
• Makuuhuoneen optimointi: pimeä, viileä (18–20 astetta) ja hiljainen ympäristö
• Sinisen valon rajoittaminen: näyttöjen sulkeminen 1–2 tuntia ennen nukkumaanmenoa tai sinivalofiltterien käyttö
• Kofeiinin rajoittaminen: ei kahvia, teetä tai kolajuomia iltapäivän jälkeen, sillä kofeiinin puoliintumisaika on 5–6 tuntia
• Alkoholin välttäminen unilääkkeenä: alkoholi nopeuttaa nukahtamista mutta pirstoo unen rakennetta ja heikentää REM-unta

Liikunta unen ja ahdistuneisuuden hoidossa:

• Säännöllinen kohtuukuormitteinen liikunta parantaa unenlaatua ja lyhentää nukahtamisviivettä keskimäärin 13 minuuttia meta-analyysin mukaan
• Aerobinen liikunta vähentää ahdistuneisuutta yhtä tehokkaasti kuin lääkehoito lievissä ja kohtalaisissa tapauksissa
• Raskas liikunta suositellaan tehtäväksi viimeistään 4 tuntia ennen nukkumaanmenoa
• Jooga ja tai chi yhdistävät liikunnan rentoutustekniikoihin ja sopivat erityisen hyvin ahdistuneisuuden hoitoon

Stressinhallinta ja rentoutusmenetelmät:

• Progressiivinen lihasrentoutus: lihasryhmien jännittäminen ja rentouttaminen järjestelmällisesti 15–20 minuutin harjoituksessa
• Tietoisuusharjoitukset (mindfulness): 10–20 minuuttia päivässä vähentää ruminaatiota ja parantaa nukahtamista
• Huolien kirjoittaminen paperille 1–2 tuntia ennen nukkumaanmenoa vähentää yöllistä ruminaatiota tutkitusti
• Hengitysharjoitukset: 4-7-8-tekniikka aktivoi parasympaattista hermostoa ja rauhoittaa ylivirittynyttä tilaa

Duodecim korostaa, että elämäntapamuutokset vaativat johdonmukaisuutta ja useita viikkoja ennen kuin vaikutus näkyy. Dr.

Presc tarjoaa ohjausta näiden menetelmien käyttöönottoon osana hoitosuunnitelmaa.