Vatsa- ja ruoansulatusvaivat – reseptilääkkeet lääkärin arvioinnilla

Vatsa- ja ruoansulatusvaivat kattavat laajan kirjon sairauksia mahalaukun happo-ongelmista suoliston toimintahäiriöihin.

Duodecimin mukaan nämä vaivat aiheuttavat merkittävää haittaa elämänlaadulle ja ovat yksi suurimmista syistä hakeutua perusterveydenhuoltoon.

Gastroesofageaalinen refluksitauti (GERD) syntyy, kun mahalaukun hapan sisältö nousee toistuvasti ruokatorveen.

Alemman ruokatorven sulkijalihaksen heikkous, palleatyrä ja kohonnut vatsaontelon paine ovat yleisimpiä mekanismeja.

Pitkittynyt refluksi voi aiheuttaa ruokatorven limakalvovaurion (erosiivinen esofagiitti) ja lisää Barrettin ruokatorven ja ruokatorvisyövän riskiä.

Ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS) on toiminnallinen suolistohäiriö, jolle ovat tyypillisiä toistuva vatsakipu, turvotus ja suolentoiminnan muutokset ilman todettavaa rakenteellista syytä.

Taustalla vaikuttavat suoliston yliherkkyys (viskeraalinen hyperalgesia), suoliston motiliteettihäiriöt, suoli-aivoakselin häiriöt ja suolistomikrobiston muutokset.

Peptinen haavatauti – maha- ja pohjukaissuolihaava – johtuu useimmiten Helicobacter pylori -infektiosta tai tulehduskipulääkkeiden käytöstä. H.

pylori -infektio löytyy noin 30 prosentilta suomalaisista aikuisista.

Vatsavaivojen riskitekijöitä:

• Ylipaino lisää vatsaontelon painetta ja pahentaa refluksia merkittävästi
• Tupakointi heikentää alemman ruokatorven sulkijalihaksen toimintaa
• Tulehduskipulääkkeiden säännöllinen käyttö vaurioittaa mahalaukun limakalvoa
• Stressi ja psyykkinen kuormitus pahentavat erityisesti IBS-oireita
• Epäsäännöllinen ateriarytmi ja liiallinen rasvainen ruoka

Vatsavaivojen reseptilääkehoito valitaan diagnoosin ja oirekuvan perusteella.

Protonipumpun estäjät (PPI) ovat refluksitaudin ja mahahaavan tehokkainta lääkehoitoa.

Omepratsoli (20–40 mg), pantopratsoli (20–40 mg), lansopratsoli (15–30 mg) ja esomeptatsoli (20–40 mg) vähentävät mahanesteen happamuutta yli 90 prosenttia.

Refluksioireet helpottavat tyypillisesti 1–2 viikossa, ja limakalvon paraneminen kestää 4–8 viikkoa.

Käypä hoito -suosituksen mukaan PPI-hoito aloitetaan 4–8 viikon kuurina ja sen jälkeen arvioidaan jatkotarve.

H2-reseptorin salpaajat (famotidiini 20–40 mg) ovat lievempien refluksioireiden hoitoon. Teho on PPI-lääkkeitä vaatimattomampi, mutta haittaprofiili on suotuisa.

Helicobacter pylori -häätöhoito koostuu PPI:stä yhdistettynä kahteen antibioottiin (tyypillisesti amoksisilliini + klaritromysiini tai metronidatsoli) 14 päivän ajan.

Onnistumisprosentti on yli 90. Kontrollinäyte otetaan 4–6 viikkoa kuurin jälkeen.

IBS-lääkkeet kohdistuvat vallitsevaan oireeseen:

• Ripulipainotteinen IBS: loperamidi oireenmukaisesti, kolestipoli sappihapporipuliin, rifaksimiini turvotukseen
• Ummetuspainotteinen IBS: linaklotidi stimuloi suoliston nesteeneritystä ja helpottaa ummetusta ja kipua. Makrogoli on osmottinen laksatiivi.
• Spasmolyytit kuten mebevesteriini ja pinaveeriumi lievittävät vatsakramppeja ja ovat IBS:n oireenmukaisen hoidon perusta.

Prokineettit kuten metoklopramidi ja domperidoni nopeuttavat mahalaukun tyhjenemistä ja helpottavat pahoinvointia ja ylävatsavaivoja. Pitkäaikaista käyttöä rajoittavat neurologiset haitat.

Vatsavaivojen etäarviointi edellyttää huolellista oirekuvausta ja hälyttävien oireiden (punaisten lippujen) poissulkemista.

Käypä hoito -suosituksen mukaan tiettyjä tiloja voidaan hoitaa oirekuvan perusteella ilman invasiivisia tutkimuksia.

Konsultaation aikana kartoitettavat tekijät:

• Oireiden luonne: närästys, regurgitaatio, vatsakipu, turvotus, ripuli vai ummetus
• Kesto: akuutti vai krooninen – yli 4 viikkoa kestäneet oireet vaativat tarkempaa selvittelyä
• Yhteys ruokailuun, stressiin, lääkitykseen tai muihin tekijöihin
• Aiemmat tutkimukset ja hoitoyritykset

Hälyttävät oireet, jotka edellyttävät fyysistä tutkimusta ja gastroskopia- tai kolonoskopia-arviota:

• Verinen uloste tai melena (tumma, tervamainen uloste)
• Selittämätön painonlasku yli 5 prosenttia 6 kuukaudessa
• Nielemisvaikeudet tai kipu nieltäessä
• Uudet ylävatsakipuoireet yli 50-vuotiaalla
• Anemia tai raudan puute
• Perheessä ruoansulatuskanavan syöpä

Dr. Presc -palvelussa lääkäri voi määrätä PPI-kuurin tyypilliseen refluksioireistoon, IBS-lääkityksen vakiintuneella diagnoosilla ja muita vatsalääkkeitä selkeän oirekuvan perusteella. H.

pylori -häätöhoito edellyttää positiivista testitulosta.

Seurantatarkastus on aiheellinen, mikäli oireet eivät helpota 4–8 viikon PPI-kuurilla, jolloin gastroskopia on usein seuraava tutkimus.

IBS-potilailla seurantakontakti 4–6 viikon kohdalla auttaa hoidon tehon arvioinnissa ja tarvittavissa muutoksissa.

Elämäntapamuutokset ovat olennainen osa vatsa- ja ruoansulatusongelmien hoitoa ja voivat lievittää oireita merkittävästi lääkehoidon rinnalla tai joskus korvata sen kokonaan.

Refluksin elämäntapahoito:

• Vältä suuria aterioita ja rasvaista ruokaa – ne hidastavat mahalaukun tyhjenemistä ja lisäävät refluksia
• Kohota sängyn päätyä 15–20 cm yöllisen refluksin vähentämiseksi
• Älä syö 2–3 tuntia ennen nukkumaanmenoa
• Tunnista henkilökohtaiset laukaisijat: kahvi, alkoholi, tomaatti, sitrus, mausteet, minttu
• Painonpudotus on yksi tehokkaimmista refluksin hoitomuodoista ylipainoisilla

IBS:n ravitsemushoito:

• Matala-FODMAP-ruokavalio on tutkitusti tehokkain ravitsemuksellinen interventio IBS:ään. Se vähentää oireita 50–80 prosentilla potilaista. Kuurinomainen eliminaatiovaihe kestää 4–6 viikkoa, jonka jälkeen ruoka-aineita palautetaan järjestelmällisesti. Ravitsemusterapeutin ohjaus on suositeltavaa.
• Liukoinen kuitu (psyllium) helpottaa sekä ripuli- että ummetuspainotteista IBS:ää
• Probioottit, erityisesti tietyt Lactobacillus- ja Bifidobacterium-kannat, voivat lievittää turvotusta ja kipua
• Säännöllinen ateriarytmi ja rauhallinen syöminen vähentävät suoliston yliaktiivisuutta

Stressin vaikutus ruoansulatukseen on merkittävä. Suoli-aivoakseli välittää psyykkisen kuormituksen suoraan suoliston toimintaan.

IBS-potilaista 40–60 prosentilla on samanaikainen ahdistuneisuus- tai masennushäiriö, ja psykologiset hoidot kuten suoliston kohdistettu hypnoterapia ja CBT ovat osoittaneet tehoa.

Muita tukevia toimia:

• Tupakoinnin lopettaminen parantaa ruokatorven sulkijalihasten toimintaa
• Liikunta edistää suoliston motiliteettia ja lievittää ummetusta
• Riittävä nesteiden saanti, vähintään 1,5 litraa päivässä, tukee suoliston normaalia toimintaa
• Alkoholin kohtuukäyttö – alkoholi ärsyttää mahalaukun limakalvoa ja pahentaa refluksia