Metoclopramide

Metoklopramidi on dopamiini-D2-reseptoriantagonisti, jota käytetään pahoinvoinnin ja oksentelun ehkäisyyn ja hoitoon.

Se vaikuttaa sekä keskushermoston oksentelukeskuksessa että perifeerisesti ruoansulatuskanavassa. Metoklopramidi tehostaa mahalaukun tyhjenemistä ja lisää suoliston motiliteettia.

Metoklopramidin kaksoisvaikutus tekee siitä käyttökelpoisen useissa kliinisissä tilanteissa: postoperatiivinen pahoinvointi, migreeniin liittyvä pahoinvointi (joka hidastaa kipulääkkeen imeytymistä), kemoterapian aiheuttama pahoinvointi ja gastropareesi (mahalaukun tyhjenemishäiriö).

Fimean ja EMA:n turvallisuusarvioinnin jälkeen metoklopramidin käyttöä on rajoitettu enintään viiden vuorokauden hoitojaksoihin neurologisten haittavaikutusten minimoimiseksi.

Käypä hoito -suosituksissa metoklopramidi mainitaan migreenin akuuttihoidossa pahoinvoinnin lievittäjänä ja kipulääkkeen imeytymisen tehostajana.

Duodecimin mukaan lyhytkestoinen käyttö on turvallista ja tehokasta.

Ota tabletti suun kautta 30 minuuttia ennen ateriaa veden kera. Pahoinvoinnin hoidossa lääke otetaan tarvittaessa.

Migreenin yhteydessä metoklopramidi otetaan 15–30 minuuttia ennen kipulääkettä pahoinvoinnin lievittämiseksi ja imeytymisen parantamiseksi. Hoitoaika on enintään 5 vuorokautta.

Älä ylitä vuorokausiannosta.

Aikuiset: 10 mg enintään kolme kertaa vuorokaudessa. Enimmäisannos 30 mg vuorokaudessa eli 0,5 mg/kg. Hoitoaika enintään 5 vuorokautta. Nuoret (15–18 v.

, yli 60 kg): 10 mg enintään 3 kertaa vuorokaudessa. Lapsille ja nuorille (1–18 v.): 0,1–0,15 mg/kg enintään 3 kertaa vuorokaudessa. Munuaisten vajaatoiminnassa annosta pienennetään.

Iäkkäillä aloitusannos on pienempi.

Yleiset (1/10–1/100): väsymys, uneliaisuus, motorinen levottomuus (akatisia), ripuli.

Melko harvinaiset (1/100–1/1 000): ekstrapyramidaalioireet (lihaskouristukset, parkinsonismioireet), masennus, hypotensio.

Harvinaiset (alle 1/1 000): tardiivi dyskinesia (pitkäaikaiskäytössä), neuroleptinen maligni oireyhtymä, prolaktiinin nousu (galaktorrea, amenorrea, gynekomastia), metahemoglobinemia (vastasyntyneillä).

Ekstrapyramidaalioireet ovat yleisempiä lapsilla, nuorilla ja iäkkäillä.

Hoitoaika on rajoitettu enintään 5 vuorokauteen neurologisten haittavaikutusten riskin vuoksi. Pitkäaikainen käyttö voi johtaa tardiivin dyskinesian kehittymiseen, joka voi olla pysyvä.

Varovaisuutta noudatetaan epileptikoilla, Parkinsonin tautia sairastavilla ja feokromosytoomapotilailla. Metoklopramidi voi heikentää ajokykyä väsyttävän vaikutuksen vuoksi.

Metoklopramidi on vasta-aiheinen ruoansulatuskanavan perforaation, mekaanisen suolitukoksen tai verenvuodon yhteydessä, feokromosytoomassa, epileptikoilla joilla kohtaukset ovat huonosti hallinnassa, Parkinsonin taudissa, samanaikaisessa levodopa- tai dopamiiniagonistihoidossa, yliherkkyydessä metoklopramidille sekä metahemoglobinemialle altistavissa tiloissa.