Ciprofloxacin

Siprofloksasiini on fluorokinoloniryhmän laajakirjoinen antibiootti, joka tehoaa moniin gramnegatiivisiin ja osaan grampositiivisia bakteereita.

Sitä käytetään muun muassa virtsatietulehdusten, hengitystieinfektioiden, gastroenteriitin, luuinfektioiden ja ihoinfektioiden hoitoon.

Siprofloksasiini estää bakteerien DNA-gyraasin ja topoisomeraasi IV:n toimintaa, mikä häiritsee DNA:n replikaatiota ja johtaa bakteerisolun kuolemaan.

Lääke on bakterisidinen eli tappaa bakteerit suoraan. Sen biologinen hyötyosuus suun kautta on noin 70–80 prosenttia.

Fimean ja EMA:n vuonna 2018 päivitetyn turvallisuusarvioinnin mukaan fluorokinoloneja tulee käyttää vain silloin, kun muut antibioottivaihtoehdot eivät sovellu.

Tämä johtuu harvinaisista mutta vakavista haittavaikutuksista, jotka voivat kohdistua jänteisiin, lihaksiin, hermostoon ja psyykeen.

Käypä hoito -suosituksissa siprofloksasiini mainitaan edelleen tärkeänä hoitovaihtoehtona komplisoituneissa virtsatietulehduksissa ja tietyissä vaikeissa infektioissa.

Ota tabletit suun kautta runsaan vesimäärän kera. Lääke voidaan ottaa ruokailusta riippumatta, mutta maitotuotteiden, kalsiumvalmisteiden ja antasidien samanaikaista käyttöä tulee välttää.

Jätä vähintään kaksi tuntia näiden ja siprofloksasiinin väliin. Pyri ottamaan lääke säännöllisesti samaan aikaan päivästä.

Juo riittävästi nestettä hoidon aikana kiteiden muodostumisen ehkäisemiseksi virtsateissä. Käytä koko antibioottikuuri loppuun, vaikka oireet helpottaisivat.

Virtsatietulehdus: 250–500 mg kahdesti vuorokaudessa 3–7 päivän ajan. Komplisoitunut virtsatietulehdus: 500 mg kahdesti vuorokaudessa 7–14 päivän ajan.

Hengitystieinfektiot: 500–750 mg kahdesti vuorokaudessa 7–14 päivän ajan. Annostus riippuu infektion tyypistä ja vaikeusasteesta.

Munuaisten vajaatoiminnassa annosta pienennetään kreatiniinipuhdistuman mukaan.

Yleiset (1/10–1/100): pahoinvointi, ripuli, ihottuma, nivelkipu. Melko harvinaiset (1/100–1/1 000): päänsärky, huimaus, unihäiriöt, maksa-arvojen nousu, hiivasieni-infektiot.

Harvinaiset (alle 1/1 000): jännetulehdus ja jänteen repeämä (erityisesti akillesjänne), perifeerinen neuropatia, psyykkiset häiriöt (ahdistus, masennus, hallusinaatiot), QT-ajan pidentyminen, Clostridium difficile -ripuli.

Hyvin harvinaiset: aortan aneurysma tai dissekaatio. Jänne- ja hermohaitat voivat olla pitkäkestoisia tai pysyviä.

Fluorokinolonien käyttöön liittyvistä harvinaisista mutta vakavista haittavaikutuksista (jännevauriot, neuropatia, aortan aneurysma) tulee informoida potilasta ennen hoidon aloitusta.

Hoito tulee keskeyttää välittömästi jännekivun, pistelyn, puutumisen tai lihasheikkouden ilmaantuessa.

Varovaisuutta noudatetaan iäkkäillä, kortikosteroidihoitoa saavilla, elinsiirtopotilailla ja potilailla, joilla on myasthenia gravis tai aortan aneurysma suvussa.

Siprofloksasiini on vasta-aiheinen yliherkkyydessä siprofloksasiinille tai muille kinoloneille. Samanaikainen käyttö titsanidiinin kanssa on vasta-aiheista.

Lääkettä ei tule käyttää alle 18-vuotiaille (poikkeuksena tietyt vakavat infektiot), raskaana oleville eikä imettäville. Myasthenia gravis -potilailla käyttö edellyttää erityistä harkintaa.