Indapamide

Indapamidi on tiatsidineureainen diureetti, jota käytetään kohonneen verenpaineen hoitoon. Se poikkeaa klassisista tiatsiideista siinä, että se on selkeästi lipofiilinäkimpi ja sillä on sekä diureettinen että vasodilataattorivaikutus.

Kaksijakoinen vaikutus

Indapamidilla on kaksi toimintamekanismia. Se lisää virtsan eritystä munuaisissa vaikuttamalla natriumin ja kloridin reabsorptioon distaalitubulusessa. Lisäksi se laajentaa perifeerisiä verisuonia kalsiumionikanavien kautta ja vaskulaaristen prostaglandiinien kautta. Tämä yhdistelmä tekee siitä tehokkaan verenpainelääkkeen erityisesti sydän- ja verisuoniriskin omaavilla potilailla.

ADVANCE-tutkimus

Indapamidipohjaisella hoidolla on osoitettu merkittävä sydän- ja verisuonikuolleisuuden väheneminen diabetespotilailla ADVANCE-tutkimuksessa, mikä on vahvistanut sen asemaa erityisesti diabetespotilaiden verenpaineen hoidossa.

Aamulla

Indapamidi otetaan kerran vuorokaudessa aamuisin. Aamunannostelu on suositeltavaa, jotta diureettinen vaikutus ilmenee päivällä eikä häiritse yöunta.

Yhdistelmahoidossa

Indapamidi soveltuu hyvin yhdistelmähoitoon muiden verenpainelääkkeiden, erityisesti ACE-estäjien kanssa. Perindopriilia ja indapamidiä sisältävät yhdistelmävalmisteet ovat laajasti käytettyjä.

Tavanomainen indapamidin annos on 2,5 mg kerran vuorokaudessa aamulla. Pitkavaikutteinen formulaatio (SR tai MR) on saatavilla annoksena 1,5 mg kerran vuorokaudessa, ja sen katsotaan aiheuttavan vahemman elektrolyyttihairioita. Tabletti voidaan ottaa aterian kanssa tai ilman.

Maksimiannosta ei tule ylittaa, silla korkeampi annos ei merkittavasti paranna verenpainevaikutusta, mutta lisaa elektrolyyttihairioiden, kuten hypokalemian ja hyponatremian, riskia. Iakkaille potilaille hoidon tehoa ja sietoa seurataan tiheammin. Elektrolyytteja, erityisesti kaliumia ja natriumia, tulee seurata hoidon aikana saannollisesti.

Elektrolyyttihäiriöt

Hypokalemia (alhainen kalium) ja hyponatremia (alhainen natrium) ovat mahdollisia, erityisesti suurilla annoksilla tai yhdistettynä muihin diureetteihin. Verikokeet elektrolyyttitasapainon seuraamiseksi ovat tärkeitä.

Muut haittavaikutukset

Päänsärky, huimaus, väsymys ja ruoansulatushäiriöt voivat esiintyä. Hypokalemia voi aiheuttaa lihaskramppeja ja rytmihäiriöiden riskiä.

Elektrolyyttiseuranta

Indapamidin käytön aikana tulee seurata elektrolyyttitasoja säännöllisesti erityisesti kaliumin, natriumin ja uraatin osalta. Hypokalemian riski kasvaa yhdistettäessä muihin diureetteihin tai steroideihin.

Sulfonamidi-allergia

Indapamidi kuuluu sulfonamidijohdannaisiin. Sulfonamidiallergisilla potilailla voi olla riski yliherkkyysreaktioon.

Indapamidi on vasta-aiheinen vakavassa munuaisten vajaatoiminnassa (eGFR alle 30 ml/min), koska laakedirureesi ei toimi tehottomasti eika munuaisten kautta poistu riittavasti vaikuttavaa ainetta. Anuria on erityinen vasta-aihe.

Vakava maksasairaus tai maksan vajaatoimintaan liittyva enkefalopatia on vasta-aihe, silla diureettien kaytta voi johtaa elektrolyyttihairioihin, jotka pahentavat maksan toimintahairioita. Kontrolloimaton hypokalemia (alhainen kaliumpitoisuus) on myos vasta-aihe, silloin laakedirureesi pahentaa puutosta edelleen.

Yliherkkyys indapamidille, muille sulfonamideille tai jollekin valmisteen apuaineelle on ehdoton vasta-aihe. Raskauden ensimmaisella kolmanneksella indapamidia ei tule kaytta, ja myos toinen ja kolmas kolmannes vaatii harkintaa. Imetyksen aikana indapamidi erittyy rintamaitoon, joten kayttoa tulee valttaa.