Astman ja keuhkoahtaumataudin hoito

Astma ja keuhkoahtaumatauti (COPD) ovat kroonisia hengitystiesairauksia, jotka vaikeuttavat hengitystä eri tavoin. Suomessa astmaa sairastaa noin kymmenen prosenttia väestöstä, ja keuhkoahtaumatauti koskettaa arviolta 200 000 ihmistä.

Astma on tulehduksellinen sairaus, jossa keuhkoputket reagoivat herkästi erilaisiin ärsykkeisiin ja ahtautuvat. Oireet vaihtelevat ja voivat olla ajoittaisia. Keuhkoahtaumatauti sen sijaan on etenevä sairaus, jossa keuhkojen toiminta heikkenee pysyvästi. Sen tärkein riskitekijä on tupakointi, johon jopa 80–90 prosenttia tapauksista liittyy. Vaikka keuhkoahtaumatautia ei voida parantaa, oikea hoito hidastaa taudin etenemistä ja parantaa elämänlaatua merkittävästi.

Astmassa tyypillisiä oireita ovat hengenahdistus varsinkin rasituksessa, hengityksen vinkuminen, yskä etenkin öisin ja aamuisin sekä rintakehän paineen tunne. Oireet pahenevat allergeenien, liikunnan, kylmän ilman tai infektioiden yhteydessä. Keuhkoahtaumataudissa oireet kehittyvät hitaammin: hengenahdistus pahenee asteittain, yskä pitkittyy ja limaa nousee, rasituksen sietokyky heikkenee ja hengitystieinfektiot toistuvat.

Diagnoosi perustuu spirometriatutkimukseen, joka mittaa keuhkojen toimintakykyä. Astmassa keuhkoputkien ahtauma palautuu bronkodilatoivalla lääkkeellä, kun taas keuhkoahtaumataudissa ahtauma on pysyvämpi. Varhainen diagnoosi mahdollistaa tehokkaan hoidon ja hidastaa taudin etenemistä.

Astman ja keuhkoahtaumataudin hoito perustuu pääasiassa inhaloitaviin lääkkeisiin, jotka vaikuttavat suoraan hengitysteissä. Ylläpitolääkkeitä, kuten inhaloitavia kortikosteroideja (beklometasoni, budesonidi, flutikasoni), käytetään päivittäin tulehduksen hallintaan. Pitkävaikutteiset bronkodilataattorit avaavat keuhkoputkia pitkäkestoisesti, ja yhdistelmävalmisteet kuten Symbicort ja Seretide sisältävät molempia.

Kohtauslääkkeenä käytetään lyhytvaikutteisia bronkodilataattoreita, kuten salbutamolia (Ventolin), joka avaa keuhkoputket nopeasti. Oikea inhalaatiotekniikka on ratkaisevaa lääkkeen perille pääsemiseksi. Suun huuhtominen vedellä kortikosteroidi-inhalaation jälkeen vähentää sammasriskiä, ja ylläpitohoitoa ei pidä lopettaa, vaikka oireet olisivat hallinnassa.

Hyvä oireiden hallinta mahdollistaa aktiivisen elämän astmasta tai keuhkoahtaumataudista huolimatta. Ärsykkeiden tunnistaminen ja välttäminen on keskeistä: allergeenit, kylmä ilma, rasitus ja tupakansavu ovat tavallisimpia laukaisijoita. Sisäilman puhtaus, säännöllinen siivous ja tupakoimattomuus vähentävät oireita.

Säännöllinen liikunta on suositeltavaa ja parantaa keuhkojen toimintaa, kunhan kohtauslääkettä käytetään ennen rasitusta lääkärin ohjeen mukaan. Omaseuranta on tärkeä osa hoitoa: oireiden ja kohtauslääkkeen käytön kirjaaminen sekä PEF-seuranta kotona auttavat tunnistamaan tilanteen pahenemisen ajoissa. Henkilökohtainen omahoitosuunnitelma ohjaa arjen ratkaisuja.

Säännöllinen seuranta on tärkeää sekä astmassa että keuhkoahtaumataudissa. Lääkäriin on syytä olla yhteydessä, jos kohtauslääkkeen tarve lisääntyy, yölliset oireet häiritsevät unta, liikunta aiheuttaa aiempaa enemmän hengenahdistusta tai ylläpitolääke loppuu ja tarvitset uuden reseptin.

Päivystykseen on hakeuduttava välittömästi, jos vaikea hengenahdistus ei helpota kohtauslääkkeellä, puhuminen on vaikeaa hengenahdistuksen vuoksi tai huulet ja sormenpäät sinertävät. Verkkolääkäripalvelussa voit uusia inhalaatiolääkkeiden reseptit ja saada asiantuntija-arvion hoidon tehosta.