Painonhallintahoidot

Ylipaino ja lihavuus ovat merkittäviä kansanterveydellisiä haasteita Suomessa, missä yli puolet aikuisista on ylipainoisia. Lihavuus lisää riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin sekä tiettyihin syöpiin, minkä vuoksi painonhallinta on tärkeä osa kokonaisterveydestä huolehtimista.

Painonhallinta perustuu energiatasapainoon: kun energiankulutus ylittää energiansaannin, paino laskee. Lääkkeelliset hoitovaihtoehdot voivat tukea painonpudotusta silloin, kun elämäntapamuutokset yksinään eivät riitä. Nykyaikaiset laihdutushoiteet, kuten GLP-1-reseptoriagonistit, ovat mullistaneet painonhallinnan tarjoamalla kliinisesti merkittävää painonpudotusta lääkärin valvonnassa.

Ylipaino kuormittaa kehoa monin tavoin. Se lisää merkittävästi tyypin 2 diabeteksen, kohonneen verenpaineen, sydänsairauksien ja nivelrikon riskiä. Myös uniapnea, rasvamaksa ja metabolinen oireyhtymä ovat yleisiä lihavuuteen liittyviä sairauksia.

Lihavuus vaikuttaa myös psyykkiseen hyvinvointiin, sillä se voi heikentää itsetuntoa, aiheuttaa sosiaalista eristäytymistä ja lisätä masennusriskiä. Erityisen haitallista on vyötärölihavuus, jossa vyötärönympärys ylittää miehillä 100 cm tai naisilla 90 cm. Vyötärölihavuus liittyy kohonneeseen sisäelinrasvan määrään, joka on aineenvaihdunnan kannalta aktiivisinta ja haitallisinta rasvaa.

Painonhallintaan on tarjolla useita lääkärin määräämiä lääkkeitä, joilla on erilaisia vaikutusmekanismeja. GLP-1-reseptoriagonistit ovat tehokkaimpia nykyaikaisia hoitoja. Semaglutidi (Wegovy/Ozempic) on viikoittainen pistos, joka vähentää ruokahalua ja hidastaa mahalaukun tyhjenemistä, ja kliinisissä tutkimuksissa se on tuottanut keskimäärin 15 prosentin painonpudotuksen. Liraglutidi (Saxenda) on päivittäinen pistos, jolla saavutetaan keskimäärin 5–10 prosentin painonlasku.

Muista vaihtoehdoista orlistaatti (Xenical) estää rasvan imeytymistä suolistossa. Lääkehoidot on tarkoitettu täydentämään terveellisiä elämäntapoja, eivät korvaamaan niitä. Lääkäri arvioi yksilöllisesti sopivimman hoidon painoindeksin, liitännäissairauksien ja hoitohistorian perusteella.

Pysyvä painonpudotus edellyttää pitkäaikaisia elämäntapamuutoksia. Äkillisistä dieetoista ei ole hyötyä pitkällä aikavälillä, vaan tärkeintä on löytää kestävä tapa syödä ja liikkua. Ruokavalion perusta kannattaa rakentaa kasviksista, hedelmistä ja täysjyväviljoista. Vähärasvaiset proteiininlähteet, kuten kala, kana ja palkokasvit, pitävät kylläisenä pidempään.

Liikuntaa suositellaan vähintään 150 minuuttia viikossa, ja lihasvoimaharjoittelu kahdesta kolmeen kertaan viikossa lisää perusaineenvaihduntaa. Myös arkiliikunnan lisääminen tekee eron. Unen laatu vaikuttaa painonhallintaan, sillä liian vähäinen uni häiritsee nälkähormonien tasapainoa ja lisää ruokahalua.

Lääkärin arvio painonhallinnasta on suositeltavaa, jos painoindeksi on yli 30 tai yli 27 ja siihen liittyy liitännäissairauksia, kuten diabetes tai korkea verenpaine. Myös silloin kannattaa hakeutua lääkäriin, kun elämäntapamuutokset eivät ole tuottaneet riittävää tulosta, paino nousee selittämättömästi tai koet ahmimista tai muita syömishäiriöoireita.

Verkkolääkäripalvelussa voit saada reseptilääkkeen painonhallintaan luottamuksellisen terveyskyselyn perusteella. Lääkäri seuraa hoitovastetta ja säätää tarvittaessa annosta.