Melatonine

Melatoniini on käpylisäkkeen tuottama hormoni, joka säätelee vuorokausirytmiä ja uni-valverytmiä. Lääkkeenä käytetty melatoniini on synteettinen vastine tälle luonnolliselle hormonille, ja sitä käytetään unettomuuden ja vuorokausirytmin häiriöiden hoitoon.

Milloin melatoniinia määrätään?

Reseptillä saatavaa melatoniinia (esim. pitkävaikutteinen 2 mg:n tabletti) määrätään ensisijaisesti yli 55-vuotiaiden primaarisen unettomuuden lyhytaikaiseen hoitoon. Sitä voidaan käyttää myös jet lag -oireiden ehkäisyyn ja vuorotyön aiheuttamien unihäiriöiden helpottamiseen. Lapsille melatoniinia määrätään erityistilanteissa, kuten autismikirjon häiriöön liittyvien univaikeuksien hoidossa.

Miten melatoniini säätelee unta?

Melatoniinin eritys lisääntyy luonnollisesti pimeässä ympäristössä illalla, mikä signaloi elimistölle nukkumaanmenoajan lähestymistä. Ulkoisesti annettu melatoniini jäljittelee tätä signaalia, vahvistaa vuorokausirytmiä ja helpottaa nukahtamista. Toisin kuin monet unilääkkeet, melatoniini ei aiheuta riippuvuutta eikä tyypillisesti aamuväsymystä.

Tablettien ottaminen

Melatoniini otetaan suun kautta 1–2 tuntia ennen nukkumaanmenoa. Pitkävaikutteinen tabletti niellään kokonaisena eikä sitä saa purra tai murskata. Lyhytvaikutteista melatoniinia voidaan ottaa 30 minuuttia ennen aiottua nukahtamisaikaa.

Käyttöympäristö

Melatoniinin vaikutusta tukee pimeä ja rauhallinen nukkumisympäristö. Kirkkaiden näyttöjen käyttöä tulee välttää melatoniinin oton jälkeen, sillä sininen valo voi kumota lääkkeen vaikutuksen. Säännöllinen nukkumaanmeno- ja heräämisaika parantavat hoitovastetta.

Unihäiriöiden hoidossa (primaarinen unettomuus tai unirytmin häiriö) tavanomainen annos on 2 mg pitkävaikutteista melatoniinia otettuna 1-2 tuntia ennen nukkumaanmenoa. Hoitojakson suositeltu kesto on enintään 13 viikkoa, jonka jälkeen lääkäri arvioi hoidon jatkamistarpeen. Pidempiaikainen käyttö on mahdollista lääkärin ohjauksessa.

Jet lag -käyttöön (matkaväsymys) annos on tyypillisesti 0,5-5 mg otettuna kohdemaan nukkumaanmenoaikaan saapumispäivänä. Hoitoa jatketaan 2-5 yöltä sopeutumisen nopeuttamiseksi. Itään matkustettaessa melatoniini on tehokkaampaa kuin länteen matkustettaessa, koska biologinen kello sopeutuu helpommin myöhentämiseen kuin aikaistamiseen.

Lapsilla melatoniiniannostus on yksilöllinen ja lääkärin määräämä - itsehoidossa alle 18-vuotiaille melatoniinia ei suositella ilman lääkärin ohjeistusta. Lääke otetaan aina samaan aikaan iltaisin johdonmukaisen vaikutuksen saavuttamiseksi. Unihygienian parantaminen (pimeä ja viileä makuuhuone, säännöllinen nukkumaanmenoaika, ruutuajan välttäminen) on tärkeä osa hoitoa melatoniinin rinnalla.

Yleiset haittavaikutukset

Päänsärky, uneliaisuus ja huimaus ovat tavallisimpia haittavaikutuksia. Nämä ovat yleensä lieviä eivätkä vaadi hoidon keskeyttämistä. Outoja unia tai painajaisia on raportoitu satunnaisesti.

Harvinaisemmat haittavaikutukset

Ruoansulatuskanavan oireita, kuten pahoinvointia ja vatsakipua, voi esiintyä. Ärtyisyyttä, levottomuutta ja mielialanvaihteluita on raportoitu harvoin. Päiväväsymys voi viitata liian suureen annokseen tai liian myöhäiseen ottoajankohtaan.

Autoimmuunisairaudet

Melatoniini voi vaikuttaa immuunijärjestelmän toimintaan, joten autoimmuunisairauksia (esim. nivelreuma, MS-tauti) sairastavien tulee keskustella lääkärin kanssa ennen käytön aloittamista. Epilepsiapotilailla melatoniinia tulee käyttää varovasti.

Ajokyky

Melatoniini voi aiheuttaa uneliaisuutta, joka heikentää ajokykyä ja koneiden käyttökykyä. Autolla ajamista ja tarkkuutta vaativia tehtäviä tulee välttää lääkkeen oton jälkeen, kunnes vaikutus on ohi.

Melatoniini on vasta-aiheinen potilailla, joilla on tunnettu yliherkkyys melatoniinille tai jollekin valmisteen apuaineelle. Allergiset reaktiot, vaikka harvinaisia, voivat ilmetä ihottumana tai muuna yliherkkyysreaktiona.

Vaikeaa maksan vajaatoimintaa sairastavien tulee välttaa melatoniinia, koska se metaboloituu paasiassa maksassa ja altistuminen kasvaa merkittavasti vajaatoiminnassa. Autoimmuunisairauksia sairastavien kohdalla on noudatettava varovaisuutta, koska melatoniini voi teoriassa muuttaa immuunipuolustuksen toimintaa.

Raskauden ja imetyksen aikana melatoniinin käyttöa ei suositella riittavien turvallisuustietojen puuttuessa. Epilepsiaa sairastavien on konsultoitava laakaaria, koska melatoniini voi vaikuttaa kouristusrajan laskuun yksittaistapauksissa. Samanaikainen kayttö fototerapeuttisten lääkemenetelmien tai immunosuppressanttien kanssa vaatii laakarin arviota.