Irbesartan

Irbesartaani on angiotensiini II -reseptorin salpaaja (ARB), jota kaytetaan korkean verenpaineen hoitoon. Se on erityisen tutkittu diabeettisen nefropatian hoidossa, jossa se suojaa munuaisia.

ARB-laake

Irbesartaani estaa angiotensiini II:n sitoutumisen AT1-reseptoreihin, mika laajentaa verisuonia, vahentaa aldosteronin eritystaa ja alentaa verenpainetta. Toisin kuin ACE-estajat, ARB-laakkeet eivat aiheuta kuivaa yskaa, koska ne eivat vaikuta bradykiniinin hajoamiseen.

Munuaissuojaus diabeteksessa

IRMA 2- ja IDNT-tutkimuksissa irbesartaani on osoitettu hidastavan diabeettisen munuaissairauden etenemista tyypin 2 diabeetikoilla. Se vahentaa proteinuriaa ja suojaa munuaisten toimintaa verenpaineen alentamisen lisaksi.

Kerran vuorokaudessa

Irbesartaani otetaan kerran vuorokaudessa, mieluiten samaan aikaan joka paiva. Se voidaan ottaa ruoan kanssa tai ilman. Taysi verenpainevaikutus saavutetaan 4-6 viikon kuluessa.

Diabeettisen nefropatian hoito

Munuaissuojauksessa irbesartaania kaytetaan yleensa 300 mg:n annoksella. Munuaisarvojen ja kaliumtason seuranta on tarkeaa hoidon aikana.

Verenpainetaudin hoidossa aloitusannos on 150 mg kerran vuorokaudessa. Yllapitoannos voidaan nostaa 300 mg:aan kerran vuorokaudessa, jos verenpaine ei ole riittavasti hallinnassa 4 viikon kuluttua. Iakkaille potilaille tai nestehukasta karsiville aloitetaan 75 mg:lla.

Diabeetikon nefropatian hoidossa 2-tyypin diabeetikoilla tavoiteannos on 300 mg kerran vuorokaudessa. Hoito aloitetaan 150 mg:lla ja nostetaan 300 mg:aan kuukauden kuluttua. Maksimiannos on 300 mg vuorokaudessa.

Munuaisten lievassa tai kohtalaisessa vajaatoiminnassa annosta ei yleensä tarvitse muuttaa, vaikka seurantaa tehostetaan. Maksan lievassa tai kohtalaisessa vajaatoiminnassa erillista annossopeuttamista ei tarvita. Kalium- ja munuaisarvoja seurataan saannollisesti hoidon aikana.

Tavalliset haittavaikutukset

Huimaus, vaysymys ja pahoinvointi ovat mahdollisia mutta yleensa lievia. Irbesartaani on yleensaa hyvin siedetty ja sivuvaikutusprofiili on vertailukelpoinen lumelaakkeen kanssa.

Hyperkalemia

Kaliumtason nousu on mahdollista, erityisesti munuaisten vajaatoiminnassa tai kaliumlisien yhteydessa. Saannollinen kaliumarvon seuranta on tarkeaa.

Irbesartaani on vasta-aiheinen raskauden aikana. ARB-laakkeet voivat aiheuttaa vakavia sikiavaurioita. Munuaisvaltimoahtaumassa varovaisuutta noudatetaan. Kaliumtasoa ja munuaisarvoja seurataan saannollisesti, erityisesti hoidon alussa ja annoksen muutosten yhteydessa.

Irbesartaani on vasta-aiheinen raskauden aikana, koska angiotensiinireseptorin salpaajat (ARB) voivat aiheuttaa sikiölle oligohydramnionia, munuaistoksisuutta ja luustokehityksenhäiriöita. Raskauden toinen ja kolmas kolmannes ovat ehdottomia vasta-aiheita, ja ensimmaisellakin kolmanneksella kayttoa tulee valttaa.

Yliherkkyys irbesartaanille, valmisteen apuaineille tai muille ARB-laakkeille on ehdoton vasta-aihe. Vaikea maksan vajaatoiminta, bilateraalinen munuaisvaltimon ahtauma tai yksittaisen toiminnallisen munuaisen ahtauma ovat vasta-aiheita.

Aliskireenitia ei tule kayttaa samanaikaisesti irbesartaanin kanssa diabeetikoilla tai potilailla, joiden munuaistoiminta on heikentynyt (GFR alle 60 ml/min). Imetyksen aikana kayttoa ei suositella, koska laake saattaa erittyä rintamaitoon.