Astma ja keuhkoahtaumatauti – lääkärin määräämä inhalaatiohoito

Astma on krooninen keuhkoputkien tulehdussairaus, jolle ovat tyypillisiä kohtauksellinen hengenahdistus, hengityksen vinkuminen, yskä ja rintakehän puristuksen tunne.

Suomessa astmaa sairastaa Duodecimin mukaan noin 10 prosenttia aikuisväestöstä, ja esiintyvyys on kasvanut tasaisesti viime vuosikymmeninä.

Allerginen herkistyminen, perintötekijät ja ympäristöaltisteet kuten tupakansavu ja ilmansaasteet ovat keskeisiä riskitekijöitä.

Keuhkoahtaumatauti (COPD) on etenevä keuhkosairaus, jossa keuhkoputket ahtautuvat pysyvästi.

THL:n arvion mukaan noin 200 000 suomalaisella on keuhkoahtaumatauti, mutta suuri osa tapauksista on diagnosoimatta.

Tupakointi selittää 80–90 prosenttia tapauksista, ja tupakoinnin lopettaminen on tärkein yksittäinen hoitotoimi taudin etenemisen hidastamiseksi.

Patofysiologiset erot näiden kahden sairauden välillä ovat merkittäviä hoitovalintojen kannalta.

Astmassa keuhkoputkien tulehdus on tyypillisesti eosinofiilinen ja palautuva, mikä selittää kortikosteroidien hyvän vasteen.

Keuhkoahtaumataudissa tulehdus on pääosin neutrofiilinen, ja keuhkorakkuloiden tuhoaminen (emfyseema) on palautumatonta.

Sairauksien riskitekijöitä:

• Tupakointi on keuhkoahtaumataudin pääsyy ja pahentaa astmaa merkittävästi
• Allergiat ja atooppinen taipumus altistavat astmalle
• Työperäiset altisteet kuten pölyt, kemikaalit ja höyryt
• Lapsuuden hengitystieinfektiot lisäävät riskiä molemmille sairauksille
• Geneettinen alfa-1-antitrypsiinin puutos on harvinainen keuhkoahtaumataudin syy

Käypä hoito -suosituksen mukainen astman hoito noudattaa porrastettua mallia, jossa lääkitystä lisätään tai vähennetään oireiden hallinnan mukaan.

Astman hoitoportaat:

• Porras 1: Tarvittaessa otettava lyhytvaikutteinen beeta-2-agonisti (SABA) kuten salbutamoli. Uusimman GINA-suosituksen mukaan tarvittaessa otettava budesonidi-formoteroli-yhdistelmä on suositeltavampi vaihtoehto.
• Porras 2: Säännöllinen pieniannoksinen inhaloitava kortikosteroidi (ICS) kuten budesonidi 200–400 mikrogrammaa tai beklometasoni 200–400 mikrogrammaa.
• Porras 3: Keskiannoksinen ICS tai pieniannoksinen ICS yhdistettynä pitkävaikutteiseen beeta-2-agonistiin (LABA) kuten formoteroli tai salmeteroli.
• Porras 4: Keskiannoksinen tai suuriannoksinen ICS + LABA, mahdollisesti pitkävaikutteinen muskariinireseptorin salpaaja (LAMA) kuten tiotropiumi.

Keuhkoahtaumataudin hoito eroaa astmasta: bronkodilataattorit ovat hoidon perusta.

Pitkävaikutteiset antikolinergit (LAMA) kuten tiotropiumi ja glykopyrronibromidi muodostavat ylläpitohoidon rungon. LABA-valmisteet kuten indakateroli ja olodateroli lisätään tarvittaessa.

Inhaloitavat kortikosteroidit lisätään vain potilaille, joilla eosinofiilipitoisuus on koholla ja pahenemisjaksoja esiintyy toistuvasti.

Fimean valmisteyhteenvetojen mukaan yhdistelmäinhalaattorit – kuten budesonidi/formoteroli ja flutikasoni/salmeteroli – parantavat hoitomyöntyvyyttä vähentämällä tarvittavien inhalaatioiden lukumäärää.

Inhalaatiotekniikka on ratkaisevan tärkeä.

Tutkimusten mukaan jopa 70 prosenttia potilaista tekee virheitä inhalaattorin käytössä, mikä heikentää lääkeaineen kulkeutumista keuhkoihin merkittävästi.

Lääkäri tai apteekkari tarkistaa tekniikan jokaisella käynnillä.

Astman diagnoosi perustuu Käypä hoito -suosituksen mukaan oireiden arviointiin ja keuhkojen toimintakokeisiin.

Spirometria on perustutkimus, joka osoittaa obstruktion ja sen palautuvuuden bronkodilataatiotestillä. PEF-seuranta kotona kaksi viikkoa auttaa vaihtelun dokumentoinnissa.

Keuhkoahtaumataudin diagnostiikassa spirometria on välttämätön: FEV1/FVC-suhde alle 0,70 bronkodilataation jälkeen vahvistaa diagnoosin.

Taudin vaikeusaste luokitellaan FEV1-arvon perusteella: lievä yli 80 prosenttia, keskivaikea 50–80 prosenttia, vaikea 30–50 prosenttia ja erittäin vaikea alle 30 prosenttia viitearvosta.

Seurantatutkimukset Käypä hoito -suosituksen mukaan:

• Spirometria vuosittain tai oireiden muuttuessa
• PEF-kotiseuranta pahenemisvaiheiden varhaistunnistukseen
• Oirekyselylomake (ACT astmassa, CAT keuhkoahtaumataudissa) hoitotasapainon arviointiin
• Eosinofiilipitoisuus verestä biologisten lääkkeiden indikaation arviointiin astmassa
• Rintakehän röntgenkuva perusselvittelyssä

Dr. Presc -palvelussa lääkäri voi uusia astman tai keuhkoahtaumataudin hoitolääkitystä potilaalle, jolla diagnoosi on varmistettu ja hoitotasapaino on vakaa.

Ensidiagnostiikka ja vaativat hoitomuutokset edellyttävät fyysistä vastaanottokäyntiä.

Konsultaation yhteydessä kartoitetaan oireet, lääkityksen käyttö, inhalaatiotekniikka ja mahdolliset pahenemisjaksot.

Hoitotasapainon tavoite astmassa on päivä- ja yöoireettomuus, lyhytvaikutteisen avaavan lääkkeen tarve korkeintaan kahdesti viikossa ja normaali keuhkojen toiminta.

Keuhkoahtaumataudissa tavoite on oireiden lievittäminen, pahenemisjaksojen vähentäminen ja toimintakyvyn ylläpitäminen.

Lääkehoidon lisäksi elämäntapamuutokset ovat olennainen osa astman ja keuhkoahtaumataudin hallintaa.

Duodecimin ohjeiden mukaan kokonaisvaltainen hoitolähestymistapa parantaa tuloksia merkittävästi pelkkään lääkehoitoon verrattuna.

Tupakoinnin lopettaminen on keuhkoahtaumataudin hoidon kulmakivi. Se on ainoa toimi, joka todistettavasti hidastaa keuhkofunktion heikkenemistä pitkällä aikavälillä.

Astmapotilailla tupakointi heikentää kortikosteroidien tehoa ja kiihdyttää keuhkoputkien remodellaatiota.

Fimean hyväksymät nikotiinikorvaustuotteet ja reseptilääkkeet kuten varenikliini tukevat lopettamista.

Liikunta parantaa keuhkokapasiteettia ja fyysistä suorituskykyä molemmissa sairauksissa. Käypä hoito suosittaa säännöllistä liikuntaa astmapotilaille – hyvin hoidettu astma ei ole liikuntaeste.

Liikunnan aikainen astma hallitaan lyhytvaikutteisella avaavalla lääkkeellä 15 minuuttia ennen suoritusta.

Allergeenien ja ärsykkeiden välttäminen astmassa:

• Pölypunkkien vähentäminen allergisten potilaiden kodeissa
• Lemmikeistä luopuminen tai altistuksen minimointi eläinallergiassa
• Ilmansaasteiden ja voimakkaiden hajusteiden välttäminen
• Siitepölykauden aikana ikkunoiden pitäminen kiinni ja suodattimien käyttö

Influenssa- ja pneumokokkirokotukset ovat erityisen tärkeitä keuhkoahtaumatautipotilaille pahenemisjaksojen ehkäisyssä.

THL suosittaa vuosittaista influenssarokotusta ja pneumokokkirokotusta riskiryhmille.

Muita tukevia toimia:

• Painonhallinta, sillä ylipaino pahentaa sekä astmaa että keuhkoahtaumatautia
• Hengitysharjoitukset ja keuhkokuntoutus erityisesti keuhkoahtaumataudissa
• Toimintasuunnitelma pahenemisvaiheiden varalle: milloin lisätä lääkitystä, milloin hakeutua päivystykseen