Montelukast

Montelukast on leukotrieenireseptorin salpaaja (LTRA), jota käytetään astman ja allergisen nuhan hoitoon.

Vaikuttava aine montelukastinatrium estää leukotrieenien, tulehdusvälittäjäaineiden, vaikutuksen hengitysteissä.

Leukotrieenit aiheuttavat keuhkoputkien supistumista, liman tuotantoa ja limakalvoturvotusta, jotka ovat keskeisiä astman ja allergisen nuhan oireita.

Estämällä näiden reseptorien toiminnan montelukast vähentää tulehdusta ja parantaa keuhkojen toimintaa.

Montelukastia käytetään astman pitkäaikaishoitoon lisälääkkeenä, kun inhaloitavat kortikosteroidit eivät yksinään riitä oireiden hallintaan.

Se voi myös olla vaihtoehto pieniannoksisille inhaloitaville kortikosteroideille potilaille, jotka eivät voi tai halua käyttää inhalaattoreita.

Lääke on tehokas myös rasitusastman ehkäisyssä sekä kausittaisen ja ympärivuotisen allergisen nuhan hoidossa.

Montelukast soveltuu sekä aikuisille että 6 kuukauden ikäisille ja sitä vanhemmille lapsille, ja se on saatavilla tabletti-, purutabletti- ja raemuodossa, mikä helpottaa annostelua lapsille.

Montelukast otetaan kerran vuorokaudessa iltaisin, ruoan kanssa tai ilman.

Ilta-annostelu perustuu siihen, että astmaoireet usein pahenevat yöllä ja varhain aamulla, jolloin lääkeaineen pitoisuus on korkeimmillaan.

Aikuisille tarkoitetut kalvopäällysteiset tabletit niellään kokonaisina veden kanssa. Lasten purutabletit tulee pureskella huolellisesti ennen nielemistä.

Alle 2-vuotiaille lapsille tarkoitetut rakeet voidaan sekoittaa pieneen määrään äidinmaitoa, äidinmaidonkorviketta tai muuta pehmeää ruokaa, ei kuitenkaan nesteeseen.

Montelukast on ennaltaehkäisevä lääke, ei kohtauslääke. Sitä tulee käyttää säännöllisesti joka päivä, myös oireettomina aikoina, jotta sen teho säilyy.

Älä lopeta montelukastin käyttöä äkillisesti tai korvaa sillä inhaloitavia kortikosteroideja ilman lääkärin ohjeistusta.

Akuuttien astmakohtausten hoitoon tulee aina olla saatavilla lyhytvaikutteinen keuhkoputkia laajentava lääke.

Rasitusastman ehkäisyssä montelukast voidaan ottaa vähintään 2 tuntia ennen fyysistä rasitusta, mutta ylimääräistä annosta ei tule ottaa, jos potilas on jo päivittäisessä estolääkityksessä.

Montelukastin annos vaihtelee iän mukaan. Aikuisille ja yli 15-vuotiaille nuorille annos on 10 mg kalvopäällysteinen tabletti kerran vuorokaudessa iltaisin.

6-14-vuotiaille lapsille annos on 5 mg purutabletti kerran vuorokaudessa iltaisin. 2-5-vuotiaille lapsille annos on 4 mg purutabletti tai rakeet kerran vuorokaudessa iltaisin.

6 kuukauden, 2 vuoden ikäisille lapsille (vain astman hoitoon) annos on 4 mg rakeet kerran vuorokaudessa iltaisin.

Montelukastin teho alkaa näkyä yleensä muutaman päivän tai viikon kuluessa säännöllisen käytön aloittamisesta. Se ei kuitenkaan toimi välittömästi akuuttiin kohtaukseen.

Munuaisten vajaatoiminta ei edellytä annossäätöä. Lievä tai kohtalainen maksan vajaatoiminta ei myöskään vaadi annoksen muuttamista.

Vaikeaa maksan vajaatoimintaa sairastavien potilaiden osalta tietoa on rajallisesti, ja lääkärin tulee harkita käyttöä erityisen tarkasti.

Montelukast on yleensä hyvin siedetty. Yleisimpiä haittavaikutuksia (enintään 1 potilaalla 10:stä) ovat päänsärky, vatsakipu ja ylähengitystieinfektiot (erityisesti lasten tutkimuksissa).

Muita harvinaisempia haittavaikutuksia (enintään 1 potilaalla 100:sta) voivat olla ripuli, pahoinvointi, oksentelu, ihottuma, ekseema, huimaus ja väsymys.

Harvinaisia haittavaikutuksia (enintään 1 potilaalla 1 000:sta) ovat unihäiriöt (unettomuus, epänormaalit unet, unissakävely), levottomuus, ärtyneisyys, masennus, ahdistuneisuus, kohonneet maksa-arvot, mustelmat ja verenvuototaipumus.

Hyvin harvoin (alle 1 potilaalla 10 000:sta) on raportoitu itsetuhoajatuksia ja -käyttäytymistä, eosinofiilista granulomatoosia polyangiitin kanssa (Churg-Straussin oireyhtymä), hepatiittia (mukaan lukien kolestaattinen ja maksasolujen vaurio) sekä kyhmyruusua.

Neuropsykiatriset oireet vaativat erityistä tarkkaavaisuutta, ja mielialan tai käyttäytymisen muutoksista tulee ilmoittaa lääkärille viipymättä.

Montelukastin käyttöön on liitetty neuropsykiatrisia haittavaikutuksia, kuten levottomuutta, aggressiivisuutta, masennusta, itsetuhoajatuksia, hallusinaatioita ja unihäiriöitä.

Nämä ovat harvinaisia, mutta kliinisesti merkittäviä.

Potilaiden ja heidän omaistensa, erityisesti lasten vanhempien, tulee olla valppaita mielialan tai käyttäytymisen muutosten suhteen ja ilmoittaa niistä välittömästi lääkärille.

Fimea ja muut lääkeviranomaiset ovat korostaneet näiden oireiden seurannan tärkeyttä.

Montelukast ei ole tarkoitettu akuutin astmakohtauksen hoitoon, eikä se lievitä äkillistä keuhkoputkien supistumista.

Pidä aina mukanasi lyhytvaikutteista keuhkoputkia laajentavaa lääkettä akuutteja oireita varten.

Montelukast ei korvaa inhaloitavia kortikosteroideja astman peruslääkityksenä, eikä inhaloitavaa kortikosteroidia saa lopettaa äkillisesti montelukastin aloittamisen jälkeen.

Harvoissa tapauksissa eosinofiilista granulomatoosia polyangiitin kanssa (Churg-Straussin oireyhtymä) on raportoitu montelukastia käyttävillä potilailla, usein kortikosteroidiannoksen pienentämisen yhteydessä.

Purutabletit sisältävät aspartaamia, joka on fenyylialaniinin lähde. Fenyyliketonuriaa sairastavien potilaiden tulee olla tietoisia tästä.

Älä käytä montelukastia, jos sinulla on tunnettu yliherkkyys montelukastinatriumille tai jollekin valmisteen apuaineelle.

Yliherkkyysreaktio voi ilmetä nokkosihottumana, angioedeemana tai muuna vakavana allergisena reaktiona.

Purutabletit sisältävät aspartaamia, ja niitä tulee käyttää varoen fenyyliketonuriaa sairastavilla potilailla.

Tavalliset kalvopäällysteiset tabletit eivät sisällä aspartaamia ja sopivat PKU-potilaille.

Montelukast ei sovellu akuuttien astmakohtausten ensihoitoon, vaan se on tarkoitettu säännölliseen ennaltaehkäisevään käyttöön.

Montelukastin neuropsykiatriset haittavaikutukset (unihäiriöt, aggressiivisuus, masennusoireet) tulee ottaa huomioon hoidon aloittamista harkittaessa, erityisesti potilailla, joilla on mielenterveyshäiriöitä anamneesissa.

Vaikeaa maksan vajaatoimintaa sairastavilla käyttöä ei ole tutkittu riittävästi, ja tällöin on noudatettava varovaisuutta.