Lantus

Lantus on pitkävaikutteinen insuliiniglargiinikynä (100 yksikköä/ml), joka on yksi maailmanlaajuisesti eniten käytetyistä perusinsuliineista.

Se on tarkoitettu tyypin 1 ja tyypin 2 diabeteksen hoitoon aikuisilla ja yli 2-vuotiailla lapsilla.

Insuliiniglargiiini muodostaa pistoskohdan happamassa ympäristössä mikropresipitaatteja, joista insuliini vapautuu tasaisesti.

Lantuksen vaikutus alkaa noin 1–2 tunnin kuluttua pistoksesta ja kestää jopa 24 tuntia ilman selvää huippupitoisuutta.

Tämä mahdollistaa yhden pistoksen vuorokaudessa suurimmalla osalla potilaista ja jäljittelee terveen haiman perusinsuliinin eritystä.

Käypä hoito -suosituksen mukaan pitkävaikutteiset insuliinianalogit kuten glargiiini ovat NPH-insuliinia suositeltavampi vaihtoehto, kun tavoitteena on hypoglykemioiden vähentäminen.

Lantus on ollut vertailuvalmisteena useissa kliinisissä tutkimuksissa ja edustaa hyvin dokumentoitua ja turvallista hoitovaihtoehtoa. Fimean mukaan Lantuksella on yli 20 vuoden kliininen kokemus.

Lantus pistetään ihon alle kerran vuorokaudessa samaan aikaan päivästä. Pistosalue voi olla vatsa, reisi tai olkavarsi. Pistoskohtaa vaihdetaan säännöllisesti lipodystrofian ehkäisemiseksi.

SoloStar-kynä annostelee 1–80 yksikön annoksia yhden yksikön portain. Lääkettä ei saa antaa laskimonsisäisesti eikä sekoittaa muihin insuliinivalmisteisiin.

Avattua kynää säilytetään huoneenlämmössä enintään 28 vuorokautta.

Annos säädetään yksilöllisesti verensokeriseurannan perusteella. Tyypin 2 diabeteksessa tavanomainen aloitusannos on 10 yksikköä vuorokaudessa iltaisin.

Annosta titrataan 2–4 yksikön portain muutaman päivän välein paastosokerin tavoitearvojen mukaan. Tyypin 1 diabeteksessa perusinsuliinin osuus on noin 40–50 % kokonaisannoksesta.

Iäkkäillä potilailla ja munuaisten vajaatoiminnassa insuliinitarve voi pienentyä.

Hyvin yleiset (yli 1/10): hypoglykemia. Yleiset (1/10–1/100): pistoskohdan reaktiot (punoitus, kipu, kutina, turvotus), lipodystrofia.

Melko harvinaiset (1/100–1/1 000): allerginen ihottuma, ohimenevä taittovirhe, turvotus. Harvinaiset (alle 1/1 000): anafylaksia, lihasarkuus, dysgeusia.

Hypoglykemia on yleisin ja kliinisesti merkittävin haittavaikutus. Oireita ovat vapina, kylmähikisyys, nälän tunne, sydämentykytys ja keskittymiskyvyttömyys.

Hypoglykemiaan tulee varautua aina – pidä mukana nopeita hiilihydraatteja. Insuliinitarve voi muuttua sairauden, stressin, liikunnan tai ruokavalion muutosten yhteydessä.

Siirtyminen toisesta insuliinista Lantukseen voi edellyttää annoksen uudelleensäätöä ja tihennettyä seurantaa. Beetasalpaajat voivat peittää hypoglykemian oireita.

Kortikosteroidit, tiatsididiureetit ja kilpirauhashormonit voivat lisätä insuliinitarvetta.

Lantus on vasta-aiheinen yliherkkyydessä insuliiniglargiiinille tai apuaineille. Lääkettä ei saa antaa laskimonsisäisesti. Lääke ei sovellu insuliinipumpuissa käytettäväksi.

Diabeettisen ketoasidoosin ensisijaishoitoon käytetään nopeavaikutteista insuliinia.