Reseptilääkkeet painonhallintaan – laillistetun lääkärin arviointi

WHO ja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim luokittelevat lihavuuden krooniseksi, uusiutuvaksi sairaudeksi, jonka taustalla on neurohormonaalinen säätelyhäiriö – kyse ei ole pelkästä liiallisesta kaloriensaannista.

THL:n mukaan yli puolet suomalaisista aikuisista on ylipainoisia tai lihavia, mikä kuormittaa sydän- ja verisuonistoa, aineenvaihduntaa ja tuki- ja liikuntaelimistöä.

Painon noustessa hypotalamus säätää painon asetusarvoa ylöspäin ja puolustaa sitä aktiivisesti.

Leptiiniresistenssi kehittyy, greliini nousee kalorien rajoittamisen yhteydessä ja sopeutuva lämmöntuotanto laskee perusaineenvaihduntaa 10–15 prosenttia.

Tämä selittää, miksi 80 prosenttia laihduttajista saavuttaa lähtöpainonsa takaisin viiden vuoden kuluessa – elimistö kamppailee aktiivisesti entisen massan palauttamiseksi.

Hoitamattoman lihavuuden kliiniset seuraukset ovat laajat:

• Tyypin 2 diabeteksen riski kasvaa seitsemänkertaiseksi BMI:stä 35 alkaen
• Verenpainetaudin esiintyvyys kaksinkertaistuu normaalipainoisiin verrattuna
• Obstruktiivinen uniapnea todetaan 40 prosentilla henkilöistä, joiden BMI ylittää 35
• Polven nivelrikko kehittyy neljästä viiteen kertaa useammin
• Tietyt syövät kuten kohdunrunko- ja paksusuolisyöpä osoittavat annosvasteisen riskien kasvun

Jo 5–10 prosentin painonpudotus tuottaa mitattavia parannuksia: systolinen verenpaine laskee 5–8 mmHg, HbA1c laskee diabeetikoilla 5–10 mmol/mol ja triglyseridit pienenevät 15–20 prosenttia.

Nämä hyödyt muodostavat perustan Käypä hoito -suosituksen linjaukselle, jonka mukaan lääkehoitoa tulee harkita, kun pelkkä elämäntapamuutos ei kolmesta kuuteen kuukaudessa tuota riittävää tulosta.

Suomalaisessa kliinisessä käytännössä määrätään kolmea pääryhmää laihdutusreseptilääkkeitä, joilla kullakin on omanlainen vaikutusmekanismi.

GLP-1-reseptoriagonistit edustavat merkittävintä edistysaskelta lihavuuden lääkehoidossa.

Semaglutidi (Wegovy) annetaan ihonalaisena pistoksena kerran viikossa, ja annosta titrataan 0,25 mg:sta ylläpitoannokseen 2,4 mg 16–20 viikon kuluessa.

STEP-1-tutkimuksessa keskimääräinen painonpudotus oli 14,9 prosenttia lumelääkkeen 2,4 prosenttiin verrattuna 68 viikossa.

Liraglutidi (Saxenda) edellyttää päivittäistä pistosta annoksella 3,0 mg ja tuottaa noin 8 prosentin painonlaskun.

Molemmat aktivoivat GLP-1-reseptoreita aivoissa, jotka säätelevät ruokahalua ja kylläisyyttä, sekä hidastavat mahalaukun tyhjenemistä.

Orlistaatti (Xenical, 120 mg kolmesti päivässä aterian yhteydessä) estää haimaentsyymiä suolistossa ja ehkäisee noin kolmanneksen ravinnon rasvan imeytymistä.

Keskimääräinen painonlasku on 5–7 prosenttia 12 kuukauden aikana. Imeytymätön rasva aiheuttaa ruoansulatushaittoja kuten rasvaista ulostetta ja ilmavaivoja.

Naltreksoni/bupropioni (Mysimba) yhdistää opioidiantagonistin noradrenaliini-dopamiinin takaisinoton estäjään ja kohdistuu hypotalamuksen ruokahalukeskukseen sekä mesolimbiseen palkkiojärjestelmään.

Odotettavissa oleva painonlasku on 5–8 prosenttia vuodessa.

Fimean ja Käypä hoito -suosituksen mukaiset indikaatiokriteerit:

• BMI vähintään 30
• BMI vähintään 27 ja lisäksi painoon liittyvä liitännäissairaus kuten tyypin 2 diabetes, verenpainetauti tai dyslipidemia
• Dokumentoitu sitoutuminen ravitsemus- ja liikuntamuutoksiin hoidon perustana

Ylipainon selvittely alkaa kokonaisvaltaisella terveydentilan kartoituksella.

Käypä hoito -suosituksen mukaan BMI:n rinnalla tulee mitata vyötärönympärys, sillä viskeraalinen rasva vaikuttaa metaboliseen riskiin voimakkaammin kuin kokonaispaino.

Miehillä vyötärönympärys yli 100 cm ja naisilla yli 90 cm merkitsee kohonnutta riskiä.

Laboratoriokokeet perusarvioinnissa:

• Paastoverensokeeri ja HbA1c diabeteksen tai esidiabeteksen poissulkemiseksi
• Lipidipaneeli: kokonaiskolesteroli, LDL, HDL ja triglyseridit
• Maksa-arvot rasvamaksan tunnistamiseksi
• Kilpirauhasen toiminta (TSH) hypotyreoosin poissulkemiseksi
• Munuaisfunktio ja virtsahappo lääkityksen perusarvoina

Dr. Presc -palvelun lääkärikonsultaatiossa täytät validoidun kyselylomakkeen painohistoriasta, ruokailutottumuksista, liikunnasta, liitännäissairauksista ja aiemmista laihdutusyrityksistä.

Laillistettu lääkäri arvioi jokaisen tapauksen yksilöllisesti ja päättää, täyttyykö lääkehoidon indikaatio.

Vasta-aiheisiin kiinnitetään erityistä huomiota: GLP-1-agonisteja ei saa käyttää, jos potilaalla tai hänen perheenjäsenellään on medullaarinen kilpirauhassyöpä tai MEN 2 -oireyhtymä.

Orlistaatti on vasta-aiheinen imeytymishäiriöissä ja kolestaasissa.

Naltreksonia/bupropionia ei saa määrätä hallitsemattoman verenpaineen, kouristuskohtausten tai samanaikaisen opioidihoidon yhteydessä.

Resepti kirjoitetaan aina selkeällä hoitosuunnitelmalla, johon kuuluvat säännölliset painoseurannat ja tarvittaessa annosmuutokset.

Mikäli tavoiteannoksella ei saavuteta vähintään 5 prosentin painonlaskua 12 viikossa, hoitomuodon vaihtamista harkitaan.

Pysyvä painonpudotus edellyttää pitkäaikaisia elämäntapamuutoksia lääkehoidon rinnalla.

Äkkidieetit eivät tuota kestävää tulosta, sillä aineenvaihdunnan sopeutumismekanismit kumoavat lyhytaikaisen kalorien rajoittamisen hyödyt muutamassa kuukaudessa.

Ravitsemus muodostaa perustan.

Duodecimin ravitsemussuositukset painottavat kasvispainotteista ruokavaliota, jossa kokonaiskalorit jakautuvat: proteiinia 1,2–1,5 g painokiloa kohti lihasmassan säilyttämiseksi, hiilihydraateista suositaan täysjyvää ja kuitupitoisuus on vähintään 25–30 g päivässä.

Ateriarytmin säännöllisyys vähentää napostelua ja pitää verensokeritasot tasaisina.

Liikunta vaikuttaa sekä suoraan energiankulutukseen että aineenvaihdunnan säätelyyn.

UKK-instituutin liikuntasuositusten mukaan vähintään 150 minuuttia reipasta kestävyysliikuntaa viikossa yhdistettynä kaksi kertaa viikossa lihasvoimaharjoitteluun tukee painonpudotusta ja ehkäisee lihaskatoa.

Lihasvoimaharjoittelu nostaa perusaineenvaihduntaa, mikä helpottaa painon ylläpitoa pitkällä aikavälillä.

Unen merkitystä ei pidä aliarvioida.

Tutkimusnäyttö osoittaa, että alle kuuden tunnin yöunet lisäävät greliinipitoisuutta ja vähentävät leptiiniä, mikä kasvattaa ruokahalua ja ohjaa ruokavalintoja kohti korkeakalorista ruokaa.

Tavoitteena on 7–9 tunnin yöuni.

Muita näyttöön perustuvia suosituksia:

• Ruokapäiväkirjan pitäminen lisää tietoisuutta todellisesta energiansaannista
• Kognitiivinen käyttäytymisterapia auttaa tunnistamaan tunnesyömistä ja muuttamaan ajattelumalleja
• Vertaistukiryhmät parantavat pitkäaikaista sitoutumista elämäntapamuutoksiin
• Stressinhallintakeinot kuten mindfulness vähentävät stressisyömistä