Propranolol

Propranololi on epäselektiivinen beetasalpaaja, joka vaikuttaa sekä beeta-1- että beeta-2-adrenergisiin reseptoreihin.

Se on yksi vanhimmista ja monikäyttöisimmistä beetasalpaajista, jota on käytetty menestyksekkäästi vuosikymmeniä.

Se alentaa sydämen sykettä ja verenpainetta, ja sitä käytetään lukuisten sydän- ja verenkiertoelimistön sekä muiden sairauksien hoitoon.

Propranololin käyttöaiheita ovat verenpainetauti, angina pectoris, sydämen rytmihäiriöt, essentiaalinen vapina, migreenin ehkäisy, kilpirauhasen liikatoiminnan oireiden hallinta ja suoritusahdistuksen lievittäminen.

Se on myös tehokas feokromosytooman lisähoitona (yhdessä alfasalpaajan kanssa). Propranololi estää adrenaliinin ja noradrenaliinin vaikutuksia sydämessä ja verisuonistossa.

Se hidastaa sykettä, alentaa verenpainetta, vähentää sydämen hapenkulutusta ja vaimentaa stressihormonien fyysisiä vaikutuksia, kuten vapinaa ja sydämentykytystä.

Epäselektiivisyytensä vuoksi propranololi ei välttämättä sovi astmaa tai keuhkoahtaumatautia sairastaville potilaille, koska se voi aiheuttaa keuhkoputkien supistumista.

Propranololi on saatavilla sekä nopeavaikutteisina tabletteina, jotka otetaan 2-3 kertaa päivässä, että depottabletteina tai -kapseleina, jotka otetaan kerran päivässä.

Lääkäri määrää propranololin reseptillä.

Ota propranololi säännöllisesti samaan aikaan päivittäin, ruoan kanssa tai pian sen jälkeen, parantaaksesi imeytymistä ja vähentääksesi ruoansulatuskanavan vaivoja.

Niele tabletit tai kapselit kokonaisina veden kanssa. Depottabletteja tai -kapseleita ei saa murskata tai pureskella.

Älä lopeta propranololin käyttöä äkillisesti, sillä äkillinen lopettaminen voi aiheuttaa verenpaineen nousua, pahentaa angina pectorista tai jopa aiheuttaa sydäninfarktin alttiilla henkilöillä.

Jos lääkkeen lopettaminen on tarpeen, lääkäri pienentää annosta vähitellen 1-2 viikon aikana.

Suoritusahdistuksen hoitoon propranololia voidaan ottaa tarvittaessa noin 30-60 minuuttia ennen jännittävää tilannetta. Tällöin annos on yleensä pienempi kuin säännöllisessä käytössä.

Se lievittää fyysisiä oireita, kuten sydämentykytystä ja vapinaa, vaikuttamatta henkiseen tarkkuuteen. Keskustele aina lääkärin kanssa sopivasta annoksesta ja hoidon lopettamisesta.

Propranololin annos vaihtelee merkittävästi käyttöaiheen mukaan. Verenpainetaudissa aloitusannos on 80 mg kahdesti vuorokaudessa tai 80 mg depottablettina kerran päivässä.

Annosta voidaan nostaa tarvittaessa 160-320 mg:aan päivässä.

Angina pectoriksen hoidossa annos on tyypillisesti 80-320 mg päivässä jaettuna useaan annokseen, tavoitteena sydämen syke 55-60 lyöntiä minuutissa kohtuullisessa rasituksessa.

Rytmihäiriöiden hoidossa annos on 10-40 mg 3-4 kertaa päivässä nopeavaikutteisena valmisteena.

Migreenin ehkäisyssä tehokkaat annokset ovat 80-160 mg päivässä jaettuna 2-3 annokseen, tai 80-160 mg depottablettina kerran päivässä.

Essentiaalisen vapinan hoidossa annos on 40 mg kahdesti päivässä, ja sitä voidaan nostaa jopa 160 mg:aan päivässä.

Suoritusahdistuksen hoitoon käytetään yleensä 10-40 mg kerta-annoksena 30-60 minuuttia ennen tilannetta.

Kilpirauhasen liikatoiminnassa annos on tyypillisesti 10-40 mg 3-4 kertaa päivässä oireiden hallitsemiseksi.

Maksasairauksissa annosta on pienennettävä, koska propranololi metaboloituu laajasti maksassa. Munuaisten vajaatoiminta ei yleensä edellytä annoksen säätämistä.

Iäkkäillä potilailla ja niillä, joilla on munuaisten tai maksan vajaatoiminta, hoito aloitetaan pienemmällä annoksella ja sitä seurataan tarkasti.

Propranololin yleisiä haittavaikutuksia ovat väsymys, kylmät kädet ja jalat, huimaus, pahoinvointi, ripuli, unihäiriöt, mukaan lukien elävät unet, ja impotenssi.

Nämä oireet ovat yleensä lieviä ja voivat vähentyä ajan myötä, kun elimistö tottuu lääkkeeseen.

Harvinaisempia haittavaikutuksia ovat keuhkoputkien supistuminen (erityisesti potilailla, joilla on taustalla keuhkosairaus), perifeerisen verisuonisairauden paheneminen, hypoglykemia (erityisesti paastonneilla tai insuliinia käyttävillä potilailla), masennus, sekavuus ja näköhäiriöt.

Hyvin harvinaisia haittavaikutuksia ovat sydämen johtumishäiriöt, psoriaasin paheneminen, hiustenlähtö ja trombosytopenia.

Beetasalpaajat voivat peittää hypoglykemian varoitusmerkit, erityisesti sydämentykytyksen.

Älä lopeta propranololin käyttöä äkillisesti.

Propranololia tulee käyttää erittäin varoen, jos ollenkaan, potilailla, joilla on astma tai vaikea keuhkoahtaumatauti, koska beeta-2-reseptorien salpaus voi aiheuttaa keuhkoputkien supistumista.

Se voi peittää hypoglykemian oireet diabeetikoilla, erityisesti sydämentykytyksen.

Käytä varoen potilailla, joilla on ensimmäisen asteen sydämen johtumishäiriö, perifeerinen verisuonisairaus, Raynaud'n oireyhtymä tai maksan vajaatoiminta.

Kerro anestesialääkärillesi, jos käytät propranololia ennen leikkausta. Alkoholi voi voimistaa propranololin verenpainetta alentavaa vaikutusta ja aiheuttaa huimausta.

Keskustele lääkärin kanssa kaikista muista käyttämistäsi lääkkeistä, mukaan lukien beetasalpaajia sisältävät silmätipat.

Propranololi on ehdottomasti vasta-aiheinen potilailla, joilla on hoitamaton sydämen vajaatoiminta, kardiogeeninen sokki, toisen tai kolmannen asteen sydämen johtumishäiriö, sairas sinus -oireyhtymä, vaikea bradykardia (syke alle 50 lyöntiä minuutissa levossa), hoitamaton feokromosytooma (ellei sitä ole yhdistetty alfasalpaajaan), metabolinen asidoosi, vaikea hypotensio, vaikea perifeerinen valtimosairaus, astma tai bronkospasmihistoria.

Yliherkkyys propranololille tai jollekin apuaineelle on myös vasta-aihe. Vaikea Raynaud'n oireyhtymä voi myös olla vasta-aihe.

Propranololia ei saa lopettaa äkillisesti, erityisesti sepelvaltimotautia sairastavilla, sillä se voi aiheuttaa rebound-ilmiön, kuten akuutin angina pectoriksen tai sydäninfarktin.

Psoriaasipotilailla on oltava varovainen mahdollisen pahenemisen vuoksi.