Kolesterolihoidot

Kolesteroli on elimistölle välttämätön rasva-aine, jota tarvitaan solukalvojen rakentamiseen, hormonien tuotantoon ja D-vitamiinin muodostumiseen. Ongelmaksi se muodostuu, kun veren kolesterolipitoisuus nousee liian korkeaksi. LDL-kolesteroli, niin kutsuttu paha kolesteroli, kuljettaa kolesterolia verisuonten seinämiin ja edistää valtimonkovettumistautia. HDL-kolesteroli puolestaan kuljettaa ylimääräistä kolesterolia pois verisuonista.

Korkea LDL-kolesteroli on yksi merkittävimmistä sydäninfarktien ja aivohalvausten riskitekijöistä. Suomessa arviolta miljoona aikuista käyttää kolesterolilääkitystä, ja monelle se on tärkeä osa sydänterveyden ylläpitoa.

Korkea kolesteroli on täysin oireeton tila, joka ei aiheuta mitään tuntemuksia ennen kuin verisuonivauriot ovat edenneet pitkälle. Ainoa tapa todeta se on verikoe. Tavoitteena on kokonaiskolesteroli alle 5 mmol/l, LDL-kolesteroli alle 3 mmol/l ja HDL-kolesteroli yli 1 mmol/l miehillä ja yli 1,2 mmol/l naisilla.

Riskitekijöistä merkittävimpiä ovat perinnöllinen alttius, runsas tyydyttyneen rasvan ja transrasvojen saanti, ylipaino, vähäinen liikunta ja tupakointi. Myös diabetes ja kilpirauhasen vajaatoiminta voivat nostaa kolesterolia. Riskihenkilöillä, joilla on jo sydän- tai verisuonisairaus, LDL-tavoite on tiukempi, alle 1,8 mmol/l.

Lääkäri arvioi lääkityksen tarpeen kokonaisriskin perusteella huomioiden kolesteroliarvot, iän, verenpaineen ja muut riskitekijät. Statiinit ovat ensisijaisia kolesterolilääkkeitä. Atorvastatiini ja rosuvastatiini ovat tehokkaimmat ja alentavat LDL-kolesterolia 30–50 prosenttia, kun taas simvastatiini ja pravastatiini ovat laajasti käytettyjä perusstatiineja.

Jos statiini yksin ei riitä, siihen voidaan yhdistää etsetimibi, joka estää kolesterolin imeytymistä suolistosta. PCSK9-estäjät ovat pistoslääkkeitä, jotka alentavat LDL-kolesterolia tehokkaasti ja ovat erikoislääkärin määräämiä. Statiinien yleisin sivuvaikutus on lihaskivut, joita esiintyy noin viidellä kymmenellä prosentilla käyttäjistä, mutta useimmat sietävät hoitoa hyvin.

Ruokavalio- ja elämäntapamuutoksilla voidaan alentaa kolesterolia 5–15 prosenttia, ja ne ovat aina osa hoitoa lääkityksen rinnalla. Tyydyttyneen rasvan vähentäminen ja korvaaminen pehmeillä rasvoilla, kuten oliiviöljyllä ja pähkinöillä, on tehokkain yksittäinen ruokavaliomuutos. Liukoinen kuitu kaurassa, palkokasveissa ja hedelmissä sitoo kolesterolia suolistossa, ja kalan omega-3-rasvahapot suojaavat sydäntä.

Säännöllinen liikunta nostaa hyvää HDL-kolesterolia, painonpudotus parantaa kolesteroliprofiilia kokonaisuudessaan ja tupakoinnin lopettaminen nostaa HDL-kolesterolia. Kasvistanolit ja -sterolit funktionaalisissa elintarvikkeissa voivat alentaa LDL-kolesterolia noin kymmenen prosenttia.

Kolesteroliarvot tulisi tarkistaa vähintään viiden vuoden välein kaikilla aikuisilla ja useammin riskihenkilöillä. Lääkäriin on syytä hakeutua, jos kolesteroliarvot ovat koholla verikokeissa, suvussa esiintyy varhain sydänsairauksia, statiiniresepti on uusittava tai statiinit aiheuttavat sivuvaikutuksia.

Kolesterolilääkitys on yleensä elinikäinen, eikä sitä pidä lopettaa ilman lääkärin ohjeita. Tietyt lääkkeet ja greippimehu voivat olla vuorovaikutuksessa statiinien kanssa, joten niistä kannattaa kertoa lääkärille. Verkkolääkäripalvelussa voit uusia kolesterolilääkereseptit ja keskustella hoitovasteesta.