Uni- ja ahdistushoidot

Unihäiriöt ja ahdistuneisuus ovat erittäin yleisiä ja usein toisiinsa kietoutuneita ongelmia. Noin kolmannes suomalaisista kärsii ajoittaisesta unettomuudesta, ja ahdistuneisuushäiriöt koskettavat arviolta kymmentä prosenttia väestöstä. Riittävä ja laadukas uni on välttämätöntä sekä fyysiselle että psyykkiselle terveydelle.

Unettomuus voi olla tilapäistä, esimerkiksi stressin tai elämänmuutoksen aiheuttamaa, tai kroonista eli yli kolme kuukautta kestävää. Ahdistuneisuus puolestaan ilmenee liiallisena huolestumisena, jännittyneisyytenä ja fyysisinä oireina, jotka häiritsevät arkielämää. Usein molemmat ruokkivat toisiaan kehämäisesti.

Unettomuuden oireita ovat nukahtamisvaikeus, toistuva heräily yöllä, liian aikainen herääminen ja virkistämätön uni. Päivällä ilmenee väsymystä, keskittymisvaikeuksia, ärtyisyyttä ja suorituskyvyn laskua. Krooninen unettomuus lisää masennuksen, sydänsairauksien ja diabeteksen riskiä.

Ahdistuneisuus ilmenee liiallisena huolestumisena, johon liittyy fyysisiä oireita kuten sydämentykytyksiä, hikoilua, lihasjännitystä, vatsaoireita ja hengenahdistusta. Paniikkikohtauksessa oireet tulevat äkillisesti ja voimakkaina. On tärkeää tunnistaa, milloin ahdistus ylittää normaalin huolestumisen rajan ja vaatii hoitoa.

Unettomuuden lääkehoitona käytetään lyhytaikaisesti tarvittaessa tsopiklonia tai tsolpideemia, jotka auttavat nukahtamiseen mutta eivät sovellu pitkäaikaiseen käyttöön riippuvuusriskin vuoksi. Melatoniini on riippuvuutta aiheuttamaton vaihtoehto, joka sopii erityisesti unirytmin säätämiseen ja ikääntyneille.

Ahdistuneisuuden lääkehoitona käytetään SSRI-lääkkeitä, kuten sertraliinia ja essitalopraami, jotka ovat ensisijaisia pitkäaikaiseen hoitoon. Bentsodiatsepiinit lievittävät ahdistusta nopeasti mutta soveltuvat vain lyhytaikaiseen käyttöön. Buspirone on ei-riippuvuutta aiheuttava vaihtoehto ahdistuneisuuden hoitoon. Lääkäri arvioi sopivimman hoidon yksilöllisesti.

Unihygienian parantaminen on unettomuuden hoidon perusta. Säännöllinen unirytmi, viileä ja pimeä makuuhuone, ruutuajan välttäminen ennen nukkumista ja rauhoittava iltarutiini luovat edellytykset hyvälle unelle. Kahvia ja alkoholia kannattaa välttää iltapäivän jälkeen, sillä molemmat häiritsevät unta.

Ahdistuneisuuden hallinnassa rentoutumisharjoitukset, mindfulness-meditaatio ja säännöllinen liikunta ovat tutkitusti tehokkaita. Kognitiivinen käyttäytymisterapia (CBT) on vaikuttavin hoitomuoto sekä unettomuuteen että ahdistuneisuuteen, ja sen vaikutukset ovat pitkäkestoisia. Myös sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen ja avoin puhuminen omista tunteista auttavat.

Lääkäriin on syytä hakeutua, jos unettomuus jatkuu yli muutaman viikon ja häiritsee päivittäistä toimintakykyä, ahdistuneisuus rajoittaa merkittävästi arkielämää tai paniikkikohtaukset toistuvat. Myös silloin kannattaa ottaa yhteyttä, kun itsehoitokeinot eivät riitä tai tarvitset reseptilääkkeen.

Kiireellisesti on hakeuduttava hoitoon, jos ahdistuneisuuteen liittyy itsetuhoisia ajatuksia tai elämä tuntuu toivottomalta. Verkkolääkäripalvelussa voit saada reseptilääkkeitä unettomuuteen ja ahdistuneisuuteen sekä keskustella lääkärin kanssa sopivasta hoitomuodosta.